Lauantaina alkoi varsinainen konferenssi. Esityksiä oli aamusta iltaan kahdessa salissa, joten seurattavaa riitti. Lauantaipäivänä ykkössalissa oli yhteisötoimintaan liittyviä esityksiä ja kakkossalissa KDE mobiilisovelluksiin liittyviä esityksiä. Lauantai-iltana järjestettiin aKademy-juhlat, mikä ehkä harvensi osanottoa kun esitykset jatkuivat sunnuntaiaamuna. Luvassa oli taas mielenkiintoisia esitelmiä ja puhujia. KDE vaikutti olevan menossa hyvään suuntaan ja ideoita tuntui riittävän. Sunnuntaina otettiin myös ryhmäkuva kaikista Akademyn osallistujista.

Lauantai-iltapäivänä järjestettiin historiallinen kokoontuminen, kun edustajia lähes kaikista suomalaisista vapaisiin ohjelmistoihin keskittyvistä yhteisöistä ja yhdistyksistä kokoontui saman pöydän ääreen. Tapaamiseen osallistui Ubuntu Suomen lisäksi mm. COSS, FLUG, FUUG ja Wikimedia Suomi. Kokouksessa keskusteltiin mahdollisista yhteistyökuvioista ja suunniteltiin Suomen valloitusta uusilla markkinointitavoilla . Jatkossa on tarkoitus järjestää vastaava kokoontuminen kahdesti vuodessa.

Ville Jyrkkä
Heikki Mäntysaari

Kuvat: http://www.flickr.com/search/?q=akademy2010&s=rec

Some rights reserved CC 2.0

MeeGo on mobiilikäyttöjärjestelmä, joka on tarkoitettu käytettäväksi mm. miniläppäreissä, ajoneuvotietokoneissa ja matkapuhelimissa. Ytimen muodostaa MeeGo Core ja jokaista käyttöympäristöä varten on tarkoitukseen parhaiten sopivaksi räätälöity käyttöliittymä.

MeeGo Core pohjautuu Intelin Mobliniin, joka puolestaan perustuu Fedoraan. Intelin lisäksi toinen pääkehittäjä on Nokia. MeeGoa hallinnoi virallisesti Linux Foundation, minkä pitäisi taata tietyn toimittajariippumattomuuden kehitystyön hallinnoinnissa. Fedora-pohjansa takia MeeGossa käytetään RPM-pakettihallintaa ja siinä on muutamia muitakin pikkueroja, joista Ubuntu- tai Debian-käyttäjä ei välttämättä pidä. Toisaalta MeeGon suurin innovaatio on käyttöliittymä- ja käyttökokemuspuolella, joten keskitytään nyt arvioimaan sitä.

Testasin MeeGon Netbook-versiota asentamalla sen vaimoni Asus EeePC 1000HE -miniläppäriin, josta olen kirjoittanut aiemminkin. Samalla näin, miten MeeGo vetoaa tavallisiin käyttäjiin, joita tekniikkaa osaamaton vaimoni edustaa.

Yleisilme MeeGossa on varsin iloinen. Vaimoni mielestä se vaikutti vähän lelumaiselta tai lapselle tarkoitetulta. MeeGossa sovelletaan Moblinista tuttua yläpaneelia, jossa eri sovellusten rajat hämärtyvät, mutta toisaalta käyttökokemuksesta voi tulla kokonaisvaltaisempi, kun tekemistä ajatellaan itse sisällön kautta eikä ohjelmien kautta. Eri osioita näkyy kuvankaappauksista alla.

Etusivun ideana on (luonnollisesti) antaa yleisnäkymä käyttäjän tilanteesta. Kuten näkyy, suomennoksessa on virheellisesti <b>-merkit. Suomennos ei ole muutenkaan kovin ammattimaisen oloista. Vai miltä kuulostaa “Tänään ei ole mitään tekemistä!” kuten tässä kuvassa lukee?

Paneelin toiseksi vasemmanpuoleisin painike näytti “Vyöhykkeet”. Minulle ei täysin selvinnyt mitä vyöhykkeet ovat, mutta ilmeisesti ei ole kysymys työpöydistä kuten Ubuntussa. Oletuksena jokainen uusi sovellus aukesi uuteen omaan vyöhykkeeseensä, mutta sovelluksia pystyi myös ryhmittelemään samoihin vyöhykkeisiin.

Sovellukset-näkymästä voi nimensä mukaisesti käynnistää sovelluksia sekä muokata järjestelmän asetuksia. Ohjelmien asentaminen ja päivittäminen on yhtä helppoa kuin Fedorassa/Ubuntussa normaalistikin, mutta MeeGon omat ohjelmapakettivarastot ovat melko suppeita.

Ihmiset-näkymässä on kaikki sosiaaliseen mediaan liittyvät asiat. Koska en itse jaksanut asentaa tuonne sosiaalisia tilejäni, kannattaa kurkata vähän kuvaavampaa kuvankaappausta MeeGon sivuilta.

Laitteet-näkymä oli mielestäni innovatiivisin. Mielestäni siinä on onnistuneella tavalla esitetty kaikki olennaisimmat laitteistoon liittyvät asiat tavallisen käyttäjän kannalta.

Kuvassa näkyy myös kaatumisilmoitus – tämän lyhyenkin testauksen aikana moni ohjelma kaatuili ja MeeGosta löytyi lukuisia virheitä (mm. 1980, 3399, 3404, 3406, 3407) vaikka en tehnyt mitään erityistä ja laitteistoni on tuettujen laitteiden listalla MeeGon sivuilla. Ärsyttävää oli mm. se, että Windowsissa tehtyä USB-tikkua, jossa on NTFS-tiedostojärjestlemä, ei voinut liittää MeeGoon, koska siinä ei ole NTFS-tukea, eikä NTFS-tukea edes voinut asentaa, kun sitä ei löydy MeeGon pakettivarastosta.

Oletusselaimena on Google Chrome tai sen avoin versio Chromium, riippuen siitä, minkä MeeGo-version asentaa. Itse asensin Chromium-version. Selaimena se on ihan OK, mutta vaimoni ei pitänyt siitä, koska Firefoxista siihen ei voinut tuoda avainsanallisia kirjainmerkkejä, eli kirjainmerkkikokoelman olisi joutunut tekemään uusiksi. Ottaen huomioon minkälaisia uudistuksia Chromiumiin on tehty ja mitä on tulossa lähiaikoina, on selainvalinta mielestäni hyvä. Lisäksi Chromiumin käyttöliittymä sopii pienillekin näytöille.

MeeGon suurin puute oli monikäyttäjän tuen puute. Käytännössä MeeGo on tarkoitettu vain yhdelle käyttäjälle eikä siinä ole graafisia työkaluja uusien käyttäjien lisäämiseksi eikä sisäänkirjautumisruudulla vai valita käyttäjätunnusta, vaan ainoastaan syöttää sen ainoan käyttäjätunnuksen salasanan. Tästä syystä MeeGo jäi kokeiluksi ja asensin lopulta läppäriin Ubuntu 10.04 LTS Netbook Editionin.

Ymmärrän kyllä tavallaan, miksi Nokian kannattaa panostaa yhteistyöhön Intelin kanssa ja tehdä mahdollisimman suurelle käyttäjäkunnalle (ja kehittäjäkunnalle) tarkoitettua mobiilikäyttöjärjestlemää, mutta kyllä Maemo oli mielestäni Debian-pohjaisena teknisenä alustana varsin kehittynyt ja ulkoasultaan ammattimaisempi kuin MeeGo. Nokian strategia rakentaa Linuxin päälle on hyvä valinta, mutta valinnat taktisella tasolla eivät ole vielä vakuuttaneet minua eikä näköjään pörssimaailmaakaan, kun katsoo Nokian tämän päivän kurssia. MeeGossa on Maemoon verrattuna kuitenkin sellainen periaatteellinen parannus, että kehitystyö on täysin avointa ja sitä ei hallitse yksin jokin yritys, vaan se tapahtuu Linux Foundationin alaisuudessa. Maemossa oli sekä julkinen että Nokian sisäinen kehitysympäristö (Bugzilla, versionhallinta jne) mutta nyt MeeGossa on kaikki kehitys läpinäkyvää ja kaikkien saatavilla, minkä seurauksena osaavilla koodaajilla ei pitäisi olla mitään estettä korjata MeeGo ainakin itselleen hyväksi järjestelmäksi.

Kehitysblogeja lukemalla saa ainakin hyvin positiivisen kokemuksen kehityksestä, mutta käytännössä monet hyvältä vaikuttaneet ohjelmistot ovat olleen käytännössä huonoja, kun niissä on ollut paljon pikkuvikoja, jotka poistuvat yleensä vasta kun arkikäytöstä on saatu riittävästi kokemusta ja myös ne tylsät laadulliset ohjelmistokehitystyöt on tehty. Toivotaan nyt kuitenkin MeeGolle kaikkea hyvää ja ehkä suuri kehityspanos tuottaa vielä vakaan, helppokäyttöisen ja hyvännäköisen järjestelmän, joka on toimiva myös arkikäytössä.

– Otto

Akademy 2010 -viikko-ohjelma löytyy sivulta http://akademy.kde.org/program. Linux-käyttäjiä kiinnostanee eniten viikonlopun 3.-4.7. konferenssi, jonka ohjelma löytyy sivulta http://akademy.kde.org/program/conference. Konferenssia seuraavan viikon ohjelma liittyy enimmäkseen KDE-kehittäjien yhteistyöhön ja työpajoihin. Konferensissa sen sijaan on runsaasti ohjelmaa, joka kiinnostanee myös muita kuin KDE-kehittäjiä tai KDE-käyttäjiä.

KDE-työpöytäympäristöä käytetään mm. Kubuntussa. Vakio-Ubuntun työpöytäympäristö on Gnome, jonka kehittäjät tapaavat vuosittain Guadec-tapahtumassa. Gnomen ja KDE:n teknisiä eroja on mm. se, että Gnomessa graafinen käyttöliittymäkirjasto on GTK kun taas KDE:ssa on Qt. Nykyisin Qt:n alun perin kehittänyt yhtiö on siirtynyt Nokian omistukseen ja Qt on tärkeä osa Nokian teknistä strategiaa. Ei siis ihme, että Akademyn pääsponsori on Nokia.

Tilaisuus on maksuton, joten suomalaisten kannattaa hyödyntää tilaisuutta ja osallistua tapahtumaan, kun sinne pääsee nyt niin helposti. Aikaisemmat Akademyt ovat olleet mm. Kanarian saarilla, Belgiassa ja Skotlannissa.

– Otto

Mäntykankaan koululla on käytetty Linux-päätejärjestelmää talvesta 2006-2007 alkaen. Ensimmäinen talvi meni testaillessa kahden luokan kanssa yhdellä palvelimella. Hankimme tuolloin 30 kappaletta HP t5125-päätteitä. Palvelimella oli Ubuntu 6.06 LTS ja LTSP 4.2. Kesällä 2007 asensin kahden palvelimen päätejärjestelmän. Koulun laajan remontin yhteydessä päätteitä hankittiin lisää, edelleen HP:n t-sarjaa, nyt 5135-mallisia. Tavoitteena oli yksi pääte kahta oppilasta kohden. Tätä päätejärjestelmää käytimme talven 2007-2008.

Olen kertonut tästä Ubuntu-foorumilla. Tuota ketjua on luettu aika hurja määrä, yli 5300 kertaa!?

LTSP – 2 palvelinta jakamaan kuormaa

Kun Ubuntu 8.04 LTS julkaistiin, niin siirryin siihen, mutta säilytin edelleen kahden palvelimen päätejärjestelmän. Samalla siirryin käyttämään 5-versiota LTSP-ohjelmistosta. Se on valmiiksi integroitu Ubuntuun sisälle toisin kuin vanha 4-versio, jolla aloitimme. Tätä päätejärjestelmää käytimme talvet 2008-2009 ja 2009-2010. Se palveli hyvin kaksi talvea, mutta nyt on aika siirtyä käyttämään seuraavaa pitkän tuen versiota, Ubuntu 10.04 LTS.

Mäntykankaan kolmas LTSP-sukupolvi – LTSP-klusteri

Ubuntu 10.04 mahdollistaa LTSP-klusterin käyttämisen. Tässä on mieltä, vaikka ohjelmistopalvelimia on vain kaksi, kuten minun tapauksessani. LTSP-klusteri yksinkertaistaa edelleen ylläpitoa ja antaa työkaluja päätteiden seurantaan. Olen nyt tehnyt peruasennuksen ja se onnistui erittäin hyvin. Tämä ohje toimii sellaisenaan – tietenkin omaan verkkoon ja palvelinten määrään muokattuna.

Mäntykankaan Linux-päätejärjestelmä koostuu nyt kolmesta palvelimesta ja samoista HP t-sarjan päätteistä, joita hankimme 2006/2007. Vaikka en voikaan käyttää ohjelmia paikallisesti päätteiden omassa muistissa (local-apps-ominaisuus), ne toimivat hyvin varmasti ja yhtä äänettömästi kuin ennenkin. Tämä tärkeä huomio.

Olemme käyttäneet päätteitä yli kolme vuotta. Kun niissä ei ole liikkuvia osia, ne kestävät hyvin. Päätteet samoin kuin palvelimet on suunniteltu pitkäaikaiseen käyttöön. Voimme jatkaa niiden käyttöä ainakin seuraavat kolme vuotta, varmasti enemmänkin. Tuki Ubuntu 10.04-versiolle on tuo seuraavat kolme vuotta. Silloin päätteiden ja palvelinten elinkaari on jo kuusi vuotta ja kolme Ubuntu-versiota (6.06, 8.04 ja 10.04).

Lopuksi kaksi ruutukaappausta. Ensimmäisessä [1] on opettajanhuoneen HP t5125-pääte ja miten se on määritelty LTSP-klusteriin. Toisessa [2] on inforuutu päätteestä. LTSP-klusteri kertoo, millainen pääte on.

Lapsille pitää aina tarjota parasta – parasta, mitä rahalla saa. Tietotekniikassa se tarkoittaa Linuxia

Kesän jälkeen on aika vielä hieman viilata asennusta, mutta ‘tämä on nyt tässä’. Viettäkää hyvä kesä – älkää unohtako syksyn juhlaa – 101010!

Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen, LTSP-yhteisö.

Dropboxin asentaminen on erittäin helppoa ja siihen saa myös Ubuntuun automaattiset päivitykset käyttämällä Dropboxin pakettilähdettä. Lisätiedot latausivulla.

Kun Dropbox on valmiiksi asennettu, näkyy sen ikoni Gnomen ilmoitusalueella. Ikonia napsauttamalla tai kotihakemistostasi selaamalla voit avata Dropbox-kansion.

Vaikka Dropbox on olemassa useille käyttöjärjestelmille (mm. Mac, Windows, Linux, Iphone), on sen toteutus Linuxissa erittäin hyvin integroitu Gnomeen. Esimerkiksi kun kansion sisältöä muuttaa, niin yksittäisttäisten tiedostojen päällä olevat kuvakkeet kertovat synkroinoinnin tilanteen: vihreä merkki kertoo että tiedosto on ajan tasalla ja sininen nuoli kertoo latauksen olevan käynnissä.

Vastaavat ikonit ovat myös Gnomen paneelin kuvakkeessa. Lisäksi Dropbox tiedottaa toiminnastaan notify-toiminnon kautta.

Toiminta ja ominaisuudet

Pohjimmiltan Dropbox on synkronointipalvelu, eli kun yhdellä koneella tallennat Dropbox-kansioosi tiedoston tai muokkaat siellä olevaa tiedostoa, päivittyy se välittömästi kaikkiin koneisiin, joissa on auki samainen Dropbox-kansio.

Dropbox-tiliin voi kirjautua myös selaimen kautta. Selaintoimintojen ansiosta Dropbox-kansiosi on siis periaatteessa käytettävissä miltä tahansa tietokoneelta, jolla ylipäänsä on Internet-yhteys.

Dropboxia voi myös käyttää varmuuskopiointitarkoituksiin, koska poistettuja tiedostoja tai tiedostojen vanhoja versioita voi palauttaa Dropboxin selainkäyttöliittymän kautta.

Lisäksi Dropboxia voi käyttää tiedostojen jakamiseen. Luomalla uuden alikansion ja lähettämällä siitä kutsut muille käyttäjille mahdollistat heidän pääsyn kyseiseen kansioon.

Paneelissa olevaa ikonia napsauttamalla hiiren kakkosnapilla tule esiin toimintovalikko, josta voi nähdä mm. listan viimeksi päiviteyistä tiedostoista.

Dropboxiin on myös saatavilla laajennuksia, joilla sitä voi hyödyntää useammalla tavalla: http://wiki.dropbox.com/DropboxAddons.

Dropboxin ilmaiseen käyttöoikeuteen sisältyy 2 gigatavua tallennustilaa. Jos kutsut siihen uusia käyttäjiä, palkitaan sinut lisätilalla 200 MB per kutsuttu käyttäjä. Maksamalla 99 taalaa vuodessa saa 50 gigaa ja 199:lla taalalla 100 gigaa tallennustilaa.

Turvallisuus ja yksityisyys

Dropboxin sivuilla olevien tietojen mukaan kaikki käyttäjän tiedot ovat salattu käyttäjän omalla salasanalla eikä Dropboxin työntekijät voi nähdä tiedostoja. Kun Dropbox ei ole avointa lähdekoodia, niin sen todellisesta toiminnasta on vaikea varmistua.

Kokemuksia

Omien kokemuksieni mukaan Dropbox toimii nopeasti ja luotettavasti. Omassa käytössäni ei ole koskaan ilmennyt mitään teknisiä ongelmia tai edes hidastelua. Toisin oli Ubuntu Onen kanssa, jonka toimivuus ole hidasta ja epävarmaa.

Lisäksi käytettävyys on erinomaisella tasolla hyvin mietittyjen ominaisuuksien ansiosta. Erityisesti pidän Dropboxin tavasta käyttää kuvakkeita synkronointitilan kuvastamiseen. Ubuntu One voisi ottaa ikonien käytöstä mallia.

Ainoa peruskäyttäjän näkökulmasta oleva huono puoli on se, että ohjelma ei ole suomenkielinen ja se ei ole millään lailla avoin, joten sitä ei voi edes suomentaa.

Johtopäätös

Ubuntu 10.04:n julkaisun jälkeen Ubuntu One lähestyy jo huomattavasti Dropboxin toimintavarmuutta ja helppoutta, ja moni Ubuntu One -artikkelissani moittimani ongelma on korjattu. Perustoiminnon, eli tiedoston synkroinoinnin osalt, Dropbox on vielä Ubuntu Onea edellä, ja siksi sitäkin kannattaa kokeilla.

– Otto

Tässä kuvassa on Opinsys Oy:n Mikko, joka näkyy sekä palvelin-läppärin webkamerassa että päätteenä toimivan läppärin webkamerassa. Päätteen oma webkamera toimii, kun Cheese-ohjelma asennetaan choot-ympäristöön ja käynnistetään paikallisena ohjelmana, ei palvelimelta (ltsp-localapps).

Muut kuvat löytyvät täältä.

Kuvia LTSP5-työpajasta

Ensi syksynä järjestämme neljännen LTSP5-työpajan Ubuntu 10.10 kunniaksi lokakuussa. Aloitamme sunnuntai-iltana 10.10.2010 juhlan merkeissä ja jatkamme maanantaina ja tiistaina työpajalla, siis 11.-12.10.2010. Varaa LTSP5-työpaja jo tänään kalenteriisi!

Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.

Ville Jyrkkä (luvalla suomennettu Timo Jyringin blogista)

Suomennokseen sain apua yhteisön jäseniltä. Kiitokset!

Ilkka Lehtinen, toiminnanjohtaja, COSS.
Jukka Hornborg, Site Manager, Ixonos Oyj.
Otto Kekäläinen, Ubuntu Suomi
Alexander “Sasha” Bezprozvanny,
Linux Technology Manager, Ixonos Oyj
Tuure Vartiainen, tietoliikennesuunnittelija,
Tampereen teknillinen yliopisto
Jotaarkka Pennanen, teatteriohjaaja ja dramaturgi,
Interactive Film Productions

17:30-19:00 Ruokaa ja juomaa, seurustelua,
Ubuntuun tutustumista
Käytettävissä ainakin Ubuntu, Kubuntu, Xubuntu,
Ubuntu Netbook Edition ja Kubuntu Netbook Edition.

Kiitokset juhlasta, COSS ja Ixonos.

Ubuntu on nyt myös entistäkin sosiaalisempi. Mukana tulee Me-menu, jonka avulla pidät yhteyttä entistä helpommin ystäviisi. Me-menu mahdollistaa esimerkiksi Facebookin, qaikun ja Twitterin käytön. Empathy-pikaviestin tukee nyt paitsi Mesen ja Google Talkin kaltaisia perinteisiä pikaviestimiä myös Facebook-chattia.

Uutena mukana tulee myös Ubuntu One, musiikkikauppa ja pilvipalvelu. Musiikin ostaminen ja tiedostojen jakaminen ei ole koskaan ollut näin helppoa.

Videoiden muokkaamiseen on mukana helppokäyttöinen PiTiVi-videoeditori ja kuvien skannaukseen EasyScan. Ubuntu tarjoaa luonnollisesti myös kaikki tarvitsemasi ohjelmat nettiselailuun ja sähköpostin käyttöön sekä täydellisen toimisto-ohjelmiston ja muut hyötyohjelmat välittömästi asennuksen jälkeen – ilmaiseksi.

Lehdistötiedote

Lataa Ubuntu

Julkaisumuistio

Teatterikappaleen nimi: “Tähän ei suljettu koodi pysty”.

Kolminäytöksinen komediallinen teatterikappale yhden illan aikana tapahtuneesta korjausprosessista. Korjausprosessin mahdollistaa avoin lähdekoodi ja suora kontakti kehittäjään.

Aika: 14.4.2010, n. 21.00 – 23.30
Paikka: #ltsp
Henkilöt: Stephane Graber, Alkis Georgopoulos, Veli-Matti Lintu ja Asmo Koskinen.

I näytös

Näyttämöllä on turhautunut kuolevainen; LTSP-klusteriasentaja, joka ei saa asennusta etenemään, koska php-skriptissä on jotakin vikaa…

[11:39] [asmok] ltsp-cluster works just fine in karmic
[11:39] [asmok] but in lucid ltsp-cluster-control admin page is empty

Näyttämölle astuu kreikkalainen puolijumala…

11:46] [alkisg] cyberorg had the same problem in 6 Oct 2009 (with the T_GOTO syntax error), maybe he found a solution for it?

[11:58] [asmok] I wonder why this bug is back when karmic is just ok... only stephanie can handle this, i think or someone from revolution linux...
[12:00] [asmok] stephanie marco is great singer, stephane graber can handle this one

II Näytös

Kaukaa Kanadasta käy tuulispää…

Näyttämölle laskeutuu korissa sveitsiläis-ranskalais-quebeciläinen jumala, joka lukee php-skriptin…

[12:14] [stgraber] I'm guessing that the control center simply doesn't work with 5.3

sveitsiläis-ranskalais-quebeciläinen jumala puhuttelee kuolevaista…

12:17] [stgraber] asmok: can you try applying that patch to /usr/share/ltsp-cluster-control/

12:20] [asmok] I'll try that, first I'll have to remember how to patch, it's really been some time when dealing patch file be patient, i start now

Sveitsiläis-ranskalais-quebeciläinen jumala loitsii…

[12:21] [stgraber] asmok: cd /usr/share/ltsp-cluster-control && sudo patch -p0 < path/to/the/patch

[12:24] [asmok] ok

Voimallisia taikasanoja käyttäen kuolevainen saa vietyä asennuksen loppuun…

[12:29] [asmok] stgraber: you are hero of the day

[12:29] [stgraber] asmok: it works correctly ?
[12:29] [asmok] yes

III Näytös

Näyttämölle astuu suomalainen puolijumala…

[12:57] [asmok] i have lots of t5125/t5135, i hope i got them to work too, there is something bad after login, but now i can test them with lucid - t5125 drops after login to the login screen again, let's see if i find something. they work with hardy just fine...
[12:57] [asmok] i now boot t5125...
[12:59] [stgraber] the oldest HP I have here is a 5735
[12:59] [stgraber] and I have some 5745
[13:03] [vmlintu] I noticed the same problem yesterday with lucid - after login my via based thin client just went back to login screen

Suomalainen puolijumala neuvoo kuolevaista…

[13:09] [vmlintu] LDM_DIRECTX=Y and X_COLOR_DEPTH=16 were the working ones

Näyttämölle jää vain kuolevainen, jonka t5125-pääte buuttaa hitaasti, mutta varmasti Lucid LTSP-klusteriin…

[13:36] [asmok] this was really good session, now i really can start to plan how to turn my hardy dhcp-failover setup to the ltsp-cluster setup, i got over 100 t5125/t5135 at my daughter's school. thank you everybody and good night!

–

Teatterikappaleen lähdekoodi: http://www.nubae.com/logs/ltsp20100414_pg2.html

–

ltsp-cluster-control: http://bazaar.launchpad.net/~ltsp-cluster-team/ltsp-cluster/packaging.lucid/revision/106

–

Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.