Ubuntu-blogi

Ubuntu One on Canonicalin tarjoama pilvitallennuspalvelu, jonka päätoiminto on kansion synkronointi kaikkien käyttäjän Ubuntu One -asennusten välillä eri koneilla. Käytännössä siis kansion sisältö kopioituu koko ajan Canonicalin palvelimelle ja sieltä edelleen kaikkiin saman tilin Ubuntu One -kansioihin eri koneilla. Ubuntu One on näppärä, jos itsellään on usealla eri koneella Ubuntu-asennus, joissa haluaa käyttää samoja tiedostoja. Palvelua voi myös soveltaa varmuuskopiontiin – pilvessä olevat tiedot eivät katoa vaikka oma kannettava tuhoituisi.

Toiminta ja ominaisuudet

Ohjelma on saatavilla Ubuntulle versiosta 9.04 alkaen ja versiosta 9.10 se löytyy valikosta Sovellukset > Internet > Ubuntu One. Ohjelman ajaminen ensimmäistä kertaa avaa selainikkunaan osoitteen http://one.ubuntu.com/, jonne pitää aluksi luoda tili. Tilin käyttöön tarvitaan Launchpad-tunnukset, mutta ne luodaan automaattisesti niille joilla ei sellaista vielä ole. Asennuksen kohteena olevan tietokoneen nimen määrittämisen jälkeen ohjelma tekee kotihakemistoon kansion nimeltä “Ubuntu One” ja sitten voit alkaa käyttää palvelua siirtämällä tiedostoja tuohon maagiseen kansioon. Tiedoston siirtäminen kansioon laukaisee automaattisesti synkrointointiohjelman, joka tallentaa tiedoston pilveen.

Jos sinulla on entuudestaan Ubuntu One, mutta käynnistät sen tietokoneella, johon sitä ei ole vielä asetettu, voit liittää uuden koneen olemassaolevaan tiliisi. Näin uudellakin koneella näkyy kansio “Ubuntu One”, jossa on täsmälleen sama sisältö kuin muissakin tietokoneissasi. Muokkaamalla kansion sisältöä huomaat miten synkrointinti toimii.

Vaikka sinulla olisikin vain yksi tietokone, voi Ubuntu Onea käyttää vaikkapa varmuuskopiointiin. Siirrät vain kopiot tärkeimmistä tiedostoistasi pilvikansioon.

Voit myös jakaa Ubuntu One -kansion alakansion ystävillesi. Kutsuminen tapahtuu syöttämällä sähköpostiosoitteita jakoasetusikkunaan. Jos kutsun vastaanottajillakin on käytössä Ubuntu One, ilmestyy sinun jakama kansio heidän “Ubuntu One” -kansion alakansioon nimeltä “Shared with me”. Jos ystävilläsi ei ole asennettuna Ubuntu One -asiakasohjelmaa, voivat he silti selata jakamiasi tiedostoja selaimella Ubuntu Onen verkkosivujen kautta.

Itse asiassa verkkosivujen kautta voit myös itse selata omia tiedostojasi mistä tahansa. Avaa vain One-palvelun verkkosivut ja kirjaudu sisään.

Ubuntu Onessa on myös osiot muistiinpanojen ja yhteystietojen synkrointointiin. Synkronoitujen yhteystietojen käyttöönotto on todella helppoa Evolutionissa, jossa asetusten Yhteystiedot-osiosta voi ottaa CouchDB-yhteyden käyttöön yhdella ruksilla. Muistiinpanojen synkroinoinnin voi aloittaa vastaavasti Tomboyn asetuksista.

Ubuntu Onen ilmaisversio sisältää 2 GB tallennustilaa. Maksamalla 8 euroa kuukaudessa saa käyttöönsä 50 GB tallennustilaa.

Turvallisuus ja yksityisyys

Turvallisuus- ja yksityissyysasiat on kuvattu sivulla https://wiki.ubuntu.com/UbuntuOne/Security ja https://help.launchpad.net/PrivacyPolicy. Tällä hetkellä pilvessä tallennettavat tiedot eivät ole salattuja ja Launchpadin käyttöehtoja voi tulkita siten, että Canonical pidättää oikeuden tallentaa pysyvästi itselleen kaikki käyttäjän tiedot.

Jos haluaa olla varma selustastaan, kannattaa tutustua sivun http://ubuntuforums.org/showthread.php?p=8517221 ohjeisiin omien tiedostojen automaattisesta salaamisesta ennen siirtoa pilvipalveluun.

Kokemuksia

Ubuntu One on toki helppo ottaa käyttöön ja se on hyvin integroitu yleiseen Ubuntu-kokemukseen, mutta valitettavasti se tuntuu hieman epävakaalta. Voi olla että kokemukseni ovat huonoa tuuria, mutta olen kuitenkin asentanut Onen kolmelle eri koneelle, ja kaikissä niissä se käyttäytyy hassusti.

Ensinnäkin vaikka Ubuntu Onen asetuksissa on valittu, että se asiakasohjelma yhdistyy palvelimeen automaattisesti, niin useimmiten yhteys on tietokoneen käynnistyksen jälkeen poikki ja se pitää manuaalisesti napsauttaa päälle. Useimmiten sitä ei jaksa tehdä, joten huutomerkin sisältävä pilvi on tuttu näky paneelissa.. Lisäksi ohjelma kaatuilee tai ainakin paneelisovelma, joka näyttää pilvi-ikonin, tekee temput ja pilvi-ikoni katoaa. Sen jälkeen ei pysty tietämään missä tilassa synkronointi on.

Yhdellä koneella kävi myös siten, että kun siirsin 600 megatavun edestä valokuvia sisältävän kansion Oneen, ei palvelu lähtenyt siirtämään tiedostoja lainkaan. Valokuvien varmuuskopiointi Onella oli hyvä idea, mutta toteutus ei jostain syystä onnistunut. Joskus One myös näyttää käyttävän raskaasti tietokoneen resursseja hidastaen muuta käyttöä.

Käyttöliittymä vaatii myös hieman hiomista. One-kansiossa olevissa tiedostoissa on aina vihreä ruksi, eikä ainakaan minulle ole vielä selvinnyt tarkalleen mitä se tarkoittaa. Vihreä ruksi ilmestyy tiedostoihin aina ja heti, joten ainakaan se ei kerro onko tiedosto synkronoitu pilvipalvelimen kanssa vai ei.

Suomenkielisyyskin on puutteellista. Itse ubuntuone-client-ohjelma on pääosin suomennettu, mutta taasen verkkosivusto on täysin englanninkielinen, joten palvelua ei voi esim. ottaa käyttöön ilman englannin kielen taitoa.

Kubuntu-käyttäjät huomio: Ubuntu One on toistaiseksi olemassa vain Ubuntulle (Gnome).

Johtopäätös

Ubuntu One on hyvä idea, mutta valitettavasti toteutus ei ole yhtä käyttäjäystävällinen ja varmatoiminen kuin mihin Ubuntussa on normaalisti toteuttu. Sinänsä voin kyllä maksaa Canonicalille 8 euroa kuukaudessa ihan kannatusmielessä Ubuntun kehittämisestä, mutta kansion synkrointintipalveluna käytän mielumminkin jotain varmatoimisempaa. Toivottavasti palvelu paranisi ajan myötä..

Lisäksi Ubuntu Onea käytettäessä tulee muistaa, että se on saatavailla vain Ubuntulle. Jos sinulla on myös Windows- tai Mac-kone, jonka kanssa haluat synkronoida tiedostoja, ei Ubuntu Onen käyttäminen ole  vaihtoehto.

Seuraavassa artikkelissa kerron mikä on vaihtoehto.

DRM -kopiosuojausten vuoksi Linux-käyttäien mahdollisuudet ostaa verkkokaupoista musiikkia ovat olleet hyvin rajoittuneita. Nyt tilanteeseen on tullut merkittävä parannus, sillä Netanttila on aloittanut musiikin myynnin ilman kopiosuojauksia. Netanttilan myymä musiikki on MP3-muodossa, joten sen kuunteleminen onnistuu lähes kaikilla ohjelmistoilla ja laitteilla, kuten matkapuhelimilla ja MP3-soittimilla.

Netanttilalla on sopimus suurista levy-yhtiöistä EMI:n, Universal Musicin ja Sony BMG:n kanssa.  Warner Musicin kanssa käydään vielä neuvotteluja.  Myös pienet levy-yhtiöt ovat suostuneet kopiosuojaamattoman musiikin myyntiin.

On mielenkiintoista nähdä, miten muut verkkokaupat reagoivat Netanttilan muutoksen luomaan uuteen kilpailutilanteeseen. Aiemmin kopiosuojaamatonta musiikkia MP3-mudossa on Suomessa myynyt meteli.net -verkkokauppa.

Mikko Huovila

Linuxia pidetään edelleen tosiammattilaisten käyttöjärjestelmänä. Mutta onko sen käyttö oikeasti vaikeaa? Tässä eräs tapaus joka osoittaa, että kyllä se Linux on tätänykyä jo jopa helppokäyttöisempi kuin Windows..

Ostinpa nimittäin tässä eräänä päivänä vaimolleni Asus EeePC 1000HE -miniläppärin. Osasyy tähän hankintaan oli se, että halusin tukea suomalaista kauppiasta joka vihdoinkin tarjosi Linuxilla esiasennettua miniläppäriä (http://www.linuxkauppa.fi/tuote/3947). Kun Asus EeePC alun perin lanseerattiin, sisälsi se valmistajan toimesta Linuxin ja EeePC:n myynnin myötä Linux levisikin ihan kiitettävästi, kunnes Microsoft ärähti ja nyttemmin Asus – ilmeisesti painostettuna – myy läppäriä myös Windows XP:llä ja lisäksi mainoslauseella “It’s better with Windows”. Linux-versio on edelleen olemassa, mutta sitä ei enää edes maahantuoda Suomeen. Lisäksi Asuksen tappioksi laskettakoon myös se, että heidän Linux-jakeluvalintansa ei ollut kovin onnistunut, koska koneissa oli Xandros. Nyt ostamassani koneessa oli esiasennettuna Easy Peasy Linux (http://www.geteasypeasy.com/), eli räätälöity Ubuntu.

Koska en halunnut vaikuttaa kokeen kulkuun, en neuvonut vaimolleni mitään vaan seurasin vain hiljaa sivusta miten hän koneensa otti käyttöön. Aluksi naista tietysti viehätti koneen valkoinen väri ja kevyt paino. Pieni konehan sopii vaikka käsilaukkuun… Sitten vaimo selaili koneen mukana tullutta ohjenivaskaa. Valitettavasti kaikki ohjeet ja asennuslevyt olivat vain Windowsille eikä mukana ollut edes yhtä A4:sta jossa olisi kerrottu että koneessa on esiasennettu Linux. Ihmettelyn jälkeen vaimo laittoi akun paikoilleen ja virtajohdon kiinni. Kun virtanappi löytyi ja kone lähti käyntiin, tuli ruudulle pienen alkulatauksen jälkeen asetusvelho. Ensimmäinen dialogi kysyi aikavyöhykettä, jossa perusvalintana oli “Helsinki” minkä vaimo hyväksyi (kun mistään ei löytynyt vaihtoehtoa “Tampere”). Toisessa dialogissa kysyttiin näppämistöasettelua, josta vaimo ei tajunnut mitään, mutta onneksi valitsi vain “Seuraava” sotkematta mitään. Kolmannessa ruudussa käyttäjätunnuksen ja salasanan asettaminen onnistui helposti, ja sitten käyttöjärjestelmä olikin jo käyttövalmis.

Kun kone sitten varsinaisesti käynnistyi ja oli sisäänkirjautumisikkunan vuoro, näppäili vaimo käyttäjätunnuksensa ja salasanansa, ja jäi sitten ihmettelemään missä se “kirjaudu sisään”-nappi oikein on – näkymässä kun oli vain painikkeet sammuttamiseen, kielen valintaan ja session vaihtoon. Neuvokkaana vaimo avasi mukana tulleen ohjekirjan (joka siis oli Windows XP:lle) ja sieltä hän hoksasi, että tässä vaiheessa pääsee eteenpäin enteriä painamalla (onneksi XP ja GDM toimii tässä samoin). Sitten kun työpöytä aukeni ihmetteli vaimo hetken oudon näköistä näkymää, mutta löysi melko pian Firefoxin ikonin ja sai selaimen auki.

Kun nettiyhteys ei heti toiminutkaan, avasi vaimo taas ohjekirjan (siis sen XP:lle tarkoitetun) ja etsi sieltä ohjetta miten langattoman verkon saa päälle. No ohjeessa luki että paneelista ilmoitusalueelta (ruudun alanurkasta) löytyy ikoni, jota napsauttamalla homma lähtee käyntiin. Kuinkas ollakaan tämäkin ohje toimi Easy Peasyssä, koska paneelissa odotti palvelualtiina Network Manager -sovelma (tosin se oli ylänurkassa, mutta ikoni oli riittävän samannäköinen kuin ohjeessa). Aukeavasta valikosta hän valitsi oikeannimisen verkon ja sitten syötti salasanan. Voila – netti toimi ja Firefoxilla pääsi Googleen – ja tietysti Facebookiin.

Toisella käynnistyskerralla kone ilmoitti, että päivityksiä on saatavilla. Vaimo avasi päivitysohjelman, mutta ei uskaltanut tehdä kuitenkaan mitään, kun ei oikein ymmärtänyt onko päivittäminen pakollista ja mihin se vaikuttaa. Päivitysohjelmassa oli vaarallisesti esillä myös “Uusi jakelupäivitys 9.04 on saatavilla” ja vaimo meinasi asentaa sen muiden päivitysten ohella, kunnes jänisti eikä asentanut mitään päivityksiä.

Ensimmäisen illan aikana vaimo myös rapsutti näppäimistön alla olleen Windows-tarran irti, koska sen rumuus häiritsi häntä. Hyvä vaimo!

Nyt vaimo on käyttänyt konetta kuukauden ajan. Käyttö on ollut pääasiassa nettiselailua ja pelaamista. Koneessa on myös käynyt digikamera ja tulostin, joiden asentamiseksi ei tarvinnut tehdä mitään muuta kuin kytkeä USB-kaapelin koneeseen ja odottaa hetken, kunnes Ubuntu ilmoittaa että laite on käyttövalmis. Mitään ongelmia ei ole ilmennyt. Ei viruksia, ei kaatuilua, ei häiritseviä ponnahdusikkunoita jotka vaativat käyttäjän huomiota eikä muutakaan ärsyttävää. Eikä stressiä.

Ja kun vaimo viihtyy koneella niin sitä saa itsekin hoitaa omat tietokonejuttunsa rauhassa

Muutama kuukausi sitten kirjoittelin ensimmäisen osan yrittäjän elämästä, varsinkin ubuntun kanssa. Nyt on oikea hetki taas päivitellä tapahtumia. (lisää…)

Päivää taas kaikille. Minun on pitänyt jo monta kertaa tänne kirjoittaa vaikka mistä aiheesta, mutta tähän saakka se on lykkääntynyt  aina jostain syystä. Viime vuosi meni maanpuolustuksellisia asioita opittaessa ja tämän vuoden alku on mennyt yritystä käynnistellessä. Se onkin tämänkertaisen tekstin aihe, ubuntu yrityskäytössä. (lisää…)

YLE avasi eilen Areenasta uuden version testikäyttöön. Suurin muutos aiempaan on, että ohjelmien videoformaatti on muutettu Windows Mediasta Flash-videoksi. Tällä pyritään siihen, että videot olisi katseltavissa Windowsin lisäksi myös muissa käyttöjärjestelmissä. Palvelun ohjeissa todetaankin, että Windowsin lisäksi Areena toimii sekä Mac OS X:lla että Ubuntu 8.04 tai uudemmalla. YLE on siis rakentanut uutta palvelua Ubuntu-käyttäjät huomioiden!

(lisää…)

Tässä erään käyttäjän kokemuksia Windowsista Ubuntuun siirtymisestä.

(lisää…)