Itse asensin tämän version ja kaikki sen päivitykset joulukuun loppupuolella. Nyt muutaman viikon kokemuksella olen positiivisesti yllättynyt muun muassa siitä, miten Unity-käyttöliittymään tehdyt pienet hienosäädöt ovat tehneet siitä huomattavasti vähemmän ärsyttävän. Nyt on myös hyvä ajankohta osallistua Unityn ja Ubuntun muiden osien kehitykseen, koska ominaisuuksien jäädyttämiseen (FeatureFreeze) on vielä reilu kuukausi aikaa. 12.04:n testausaikataulu on ohessa:

Ubuntu 12.04:n "Precise Pangolin" julkaisuaikataulu

Hyvä tapa raportoida havaitsemiaan ongelmia on ajaa komento apport-bug paketinnimi. Tällöin apport kokoaa asennuksestasi automaattisesti taustatiedot, kuten asennettujen ohjelmien versiot, ja liittää ne virheraporttiin helpottamaan vianselvitystä. Bugiraporttia varten pitää olla tili Launchpad-palvelussa.

Monesti virhe on jo raportoitu Launchpadiin, mutta sille ei ole ehditty tehdä mitään. Virheen prioriteetin nostamiseksi sitä voi äänestää valitsemalla “This bug affects me”, napsauttamalla tekstin vieressä olevaa keltaista muokkausikonia. Jos muutkin ovat äänestäneet, näkyy kohdassa montako henkilöä kärsii virheestä.

Lisää Ubuntun testaustoiminnasta löytyy mm. sivulta https://wiki.ubuntu.com/Testing/Activities

Peruskäyttäjän näkökulmasta yksi mielenkiintoisimmista tavoista osallistua testaustoimintaan lienee Ubuntu Friendly -projekti, jossa testataan käyttäjien laitteiston Linux-toimivuutta. Testausohjelma löytyy Unitysta ja Gnome 3 Shellistä hakusanalla “test”, jolloin käyttöliittymän kielestä riippuen tulee näkyviin ikoni System Testing tai Järjestelmän testaus.

Ja eikun testaamaan!

– Otto / Linux-tuki.fi

Vapaan dokumentaation tarve

Ubuntun ja muiden avoimen lähdekoodin ohjelmistojen edut lienevät selkeitä useimmille tämän blogin lukijoille. Kuitenkin Linuxin osuus käyttöjärjestelmistä on Wikipedian mukaan vain parin prosentin luokkaa. Mikä selittää tämän? Miksi ihmiset eivät laajemmin siirry avoimen lähdekoodin käyttöjärjestelmiin? Suurin vapauden käyttöjärjestelmien ongelma ei liity ohjelmistoihin – se on hyvien vapaiden käyttöoppaiden puute. Monet tärkeimmistä ohjelmistamme jaetaan ilman kunnon käyttöopasta. Dokumentaatio on minkä tahansa ohjelmistopakkauksen olennainen osa; kun tärkeä vapaa ohjelmistopakkaus jaetaan ilman vapaata käyttöopasta, on kyseessä suuri puute. Näitä puutteita on tänä päivänä paljon.

Sitaatti on peräisin Free Software Foundationilta. Helppotajuiset ja omalla äidinkielellä luettavat oppaat ovat tarpeen peruskäyttäjän siirtyessä avointen ohjelmistojen pariin. Tietenkin vastaavia käyttäjän tarvitsemia palveluita ovat myös koulutus- ja tukipalvelut, sekä yleensäkin tiedotustyö, jonka avulla peruskäyttäjä edes tulee tietoiseksi avointen ohjelmistojen kaltaisista vaihtoehdoista.

Ubuntuisteja kiinnostavia oppaita suomenkielisessä wikissä ovat esimerkiksi aloittelevalle Linux-gurulle sopiva Komentorivin perusteet ja laajat oppaat Ubuntussa yleisesti käytettäviin ohjelmiin, kuten vektorigrafiikkaeditori Inkscapeen, toimisto-ohjelmisto OpenOfficeen, äänieditori Audacityyn ja verkkoselain Firefoxiin.

Oppaat julkaistaan GPL tai Creative Commons -lisenssillä ja niiden uudelleenkäyttö ja muokkaaminen on vapaata. Käyttöohjeet voi ladata sivuilta PDF ja ePub -muodossa ja niiden print on demand -periaatteella painettuja versioita on myynnissä Lulu.comissa. Amazonissakin on jo myynnissä oppaiden Kindle-versioita.

Kuka tahansa voi osallistua oppaiden kirjoittamiseen. Avoimen lähdekoodin opas voi vanheta melko nopeasti ohjelmaversion ja käyttöliittymän lokalisaation kehittyessä. Niinpä oppaiden pitää pysyä elossa, jotta ne pysyvät mukana avoimen lähdekoodin kehityksessä.

FLOSS Manuals on perustettu vuonna 2006. Vähemmän yllättävästi alkuperäinen wiki on englanninkielinen. Suomen FLOSS Manuals avattiin vuonna 2009. Nyt suomenkielisessä wikissä on noin 1600 sivua ilmaista ja vapaata avoimen lähdekoodin dokumentaatiota. Joukkoon on liittynyt myös muita kieliä: ranska, farsi ja hollanti.

Ei wiki vaan Booki

FLOSS Manuals ei ensisilmäyksellä muistuta paljonkaan Wikipedian tyyppisiä peruswikejä, sillä sen alustana toimii nykyisin Booki, joka on suunnattu tavallista wikiä selkeämmin juuri laajempien oppaiden ja kirjojen eikä yksittäisten sanakirjamaisten artikkelien tuottamiseen. Bookissa kirjoja ei muokata wikin merkintäkielellä, vaan WYSIWYG-tekstieditorilla, joskin myös HTML-koodin editointi on mahdollista.

Booki on FLOSS Manuals -projektin omaa tuotantoa. Bookissa on erilaisia yhteisöllisiä ominaisuuksia, kuten reaaliaikainen keskustelu toisten kirjoittajien kanssa, mikroblogaus ja kirjoittajaryhmien perustaminen.

Kenties olennaisin ero tavalliseen wikiin on Bookin keskittyminen pidempien tekstikokonaisuuksien eikä lyhyiden artikkeleiden laatimiseen. Bookissa tehdyt kirjat voidaan julkaista suoraan epub tai pdf -muodossa esimerkiksi painoa varten. Teosten arkistointia varten Booki voi lähettää materiaalin suoraan Archive.orgiin.

Booki ei ole mitenkään rajoittunut avoimen lähdekoodin ohjelmien dokumentointiin, vaan se voi soveltua hyvin monenlaisten tekstien laatimiseen. Se näyttäisi löytävän paljon käyttöä myös erilaisten koulutusmateriaalien kirjoitusprojektien alustana.

Booki löytyy osoitteesta www.booki.cc. Siellä on kaikille avoin Booki, käyttäjien tukipalvelu, sekä tietenkin Bookin lähdekoodi, jonka avulla julkaisualustan voi helposti ottaa käyttöön omissa kirjoitusprojekteissaan, ellei suorastaan innostu kehittämään koodia eteenpäin.

Nopean kirjoittamisen kirjapyrähdys

Wiki on tietenkin joukko melko anonyymejä netin syövereistä saapuneita kirjoittajia, joiden kaoottisten muokkausten summasta muodostuu jotain Encyclopedia Britannicaa suurempaa. Mutta ei aina. Yllätys yllätys, FLOSS Manuals harrastaa kirjoittajien kokoamista samaan huoneeseen, jolloin nimimerkin lisäksi tulee tutuksi myös naama.

Tehokkaimmaksi uuden käyttöoppaan luomisen tavaksi on osoittautunut booksprintin järjestäminen. Booksprint voitaisiin suomentaa esimerkiksi kirjapyrähdykseksi. Joukko teknisiä kirjoittajia, koodaajia ja tavallisia peruskäyttäjiä kokoontuu muutamaksi päiväksi yhteen laatimaan käyttöopasta hyvin intensiivisesti. FLOSS Manualsissa tällä pelottavalta kuulostavalla menetelmällä on saatu laadittua nopeasti hyvinkin laajoja oppaita.

Tietenkin kirjapyrähdyksistä on erilaisia muunnelmia. Se voidaan järjestää kokonaan tai osittain etäosallistumisena verkon kautta ja tapahtuman kestoa ja intensiivisyyttä voidaan muutella sopimaan osallistujien tarpeisiin. Perusmalli on kuitenkin intensiivinen muutaman päivän istunto.

Kirjapyrähdyksiä järjestetään usein erilaisten ohjelmistoprojektien ja organisaatioiden toivomuksesta ja rahoituksella. FLOSS Manuals onkin tehnyt oppaita esimerkiksi Free Software Foundationin, Googlen ja Mozillan kanssa.

- Tomi Toivio
Kirjoittaja on toiminut suomenkielisen FLOSS Manualsin koordinaattorina ja työskentelee Seravossa teknisenä kirjoittajana

Tampereen vihreä valtuustoryhmä jätti maanantaina 7.3. valtuustoaloitteen, jossa esitetään vapaan ja avoimen lähdekoodin ohjelmistojen hyödyntämistä Tampereen kaupunkikonsernissa. Lisäksi vihreät esittävät, että kaupunki ottaa työasemillaan käyttöön ilmaisen OpenOffice-ohjelmiston.

Vapaan ja avoimen lähdekoodin ohjelmistot (VALO) ovat tietokoneohjelmia joita saa käyttää, levittää ja muokata vapaasti. Tunnetuimpia VALOja ovat mm. suomalaisen Linus Torvaldsin kehittämä käyttöjärjestelmäydin Linux, Internet-selain Firefox ja toimisto-ohjelmisto OpenOffice.org.

Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta suosittelee julkaisussaan (JHS 169) VALOjen käyttöä julkisessa hallinnossa. Myös hallitus on esittänyt vastaavan suosituksen (kannanotto 6.3.2009).

Tampereen vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Olli-Poika Parviaisen mukaan vapaan ja avoimen lähdekoodin ohjelmistojen käyttö edistää kaupungin riippumattomuutta yksittäisistä ohjelmistovalmistajista ja tuottaa säästöjä.

Esimerkiksi Helsingissä pelkästään työasemien ja toimisto-ohjelmien lisenssimaksut ovat lähes viisi miljoonaa euroa vuodessa. Helsingin kaupunginvaltuusto onkin vihreiden aloitteesta päättänyt, että kaupunki ryhtyy kokeilemaan avoimen lähdekoodin ohjelmia työasemakäytössä nykyisen palvelinkäytön lisäksi. Myös Oikeusministeriö on saavuttanut useiden satojen tuhansien eurojen vuosittaiset säästöt suosimalla VALOja hallinnonalallaan.

VALOt edistävät vihreiden mukaan myös ympäristöystävällisempää tietoyhteiskuntaa, sillä ne toimivat vanhemmissakin tietokoneissa eikä niiden käyttö edellytä jatkuvia laitepäivityksiä. VALOjen avoimet tiedostomuodot lisäävät myös julkisen hallinnon esteettömyyttä, saavutettavuutta ja läpinäkyvyyttä. Riippumattomuus yksittäisistä toimittajayrityksistä puolestaan edistää reilumpaa kilpailua.

VALOihin liittyy vihreiden mukaan myös tietoyhteiskunnan demokratiaa edistävä ulottuvuus. ”Ottaisitko mieluummin rokotteen, jonka toiminta on yksittäisen yrityksen salaisuus, vai rokotteen joka on kehitetty ja tutkittu avoimessa tiedeyhteisössä? VALOissa on kyse vastaavasta asiasta eli oikeudesta vapaaseen tietoon ja sen hyödyntämiseen”, Parviainen kiteyttää.

Tampereella on pohdittu VALOjen käyttöä aiemminkin. Vihreiden Oras Tynkkynen teki asiasta aloitteen vuonna 2004 ja vasemmistoliiton Tampereen valtuustoryhmä esitti hiljattain vapaita ohjelmistoja Tampereen kouluihin.

Valtuustoaloite on kokonaisuudessaan luettavissa sivulta http://www.ollipoikaparviainen.fi/blogi/valo-tiedote/.

Lue myös aiempi aloite LTSP:n käytöstä sekä VALO-aloite Helsingissä.

Vuoden ensimmäisenä ohjelmana on esitelty Really Slick Screensavers. Ohjelmaesittelyihin valitaan parhaita vapaita ohjelmia, joista suurin osa toimii niin Ubuntussa, Windowsissa kuin Macissäkin. Kohderyhmänä on kaikki suomalaiset, eli ohjelmat ovat suomenkielisiä ja helppokäyttöisiä.

Viikon VALOjen ilmestymistä voi seurata myös RSS-syötteellä.

Projektia vetää Linux-Aktivaattorin Petri Salmela, joka on mukana myös VALO-CD-projektissa. Viikon VALOjen tuottamiseen voi osallistua Linux-aktivaattorin wikissä.

Sivulla on valmiit linkit sosiaalisen median palveluihin, jotta viikon VALOjen vinkkaaminen kavereille olisi mahdollisimman helppoa.

– Otto / Linux-tuki.fi

Verkkokauppa.com:n valikoimasta löytyy tällä hetkellä mm. Globalscale GuruPlug -miniservereitä sekä Gadget Computer eBOX:ja. Muutama HP:n thin client löytyy myös. Valitettavasti varsinaisia kannettavia tai pöytäkoneita Linuxilla ei ole. Palvelinkoneita ja palvelinten oheislaitteita löytyy runsaasti mm. Red Hat ja SUSE -yhteensopivuusmaininnoilla, ja Red Hatiä voi ostaa suoraan Verkkokauppa.com:sta. HP:n ja Samsungin tulostimissa näyttää myös olevan maininnat Linux-yhteensopivuudesta.

Niin, ja kuten kaikissa muissakin verkkokaupoissa, N900 mobiilitietokone/puhelin tulee tietysti esiasennetulla Linuxilla, samoin kuin kaikki Android-puhelimet, joissa tosin Linux-ydin on hyvin riisuttua ja räätälöityä mallia.

Toiselta suurelta myyjältä eli Gigantilta löytyy linux-hakusanalla vain Linux-yhteensopivia web-kameroita, eikä yhtään tietokonetta.

Runsaasti mainostavasta Konebox.fi:stä ei löydy yhtään varsinaista Linux-tietokonetta, mutta oheislaitteista mm. Brotherin tulostimissa on maininta Linux-yhteensopivuudesta. Mielenkiintoinen löytö oli myös Viewsonicin olohuone-PC, joka myydään ilman käyttöjärjestelmää. Jos Linux-konetta ei voi ostaa suoraan, on toiseksi paras vaihtoehto tällainen käyttöjärjestelmätön kone, jotta ei joudu maksamaan ns. Windows-veroa.

Tarkistin tilanteen myös Vertaa.fi:stä. Se näyttää olevan täynnä vanhoja tuloksia, eli Linux-koneita kyllä löytyy, mutta mikään niistä ei ole oikeasti enää myynnissä (mm. Asus EEEPC, Asus EEE BOX, MSI Wind).

Ubuntu-fi.org:n listaus vanhentunut

Ubuntu-fi.org -sivuilla lista Ubuntu-koneiden myyjistä Suomessa on hyvä tietolähde, mutta valitettavasti hieman vanhentunut.

Ensimmäisenä listalla on Dell, jonka pääjohtaja tiettävästi käyttää Ubuntua henkilökohtaisessa koneessaan ja muutenkin Dell on ollut hyvin aktiivinen esiasennettujen Ubuntu-koneiden tuotteistamisessa. Valitettavasti Suomen Dellin sivuilta yksityisasiakkaat eivät voi ostaa mitään, vaan heidät ohjataan jälleenmyyjälle, eli Gigantille (ja linkki ei edes toimi esim. sivulta http://www1.euro.dell.com/content/topics/topic.aspx/emea/topics/retail_landing?c=fi&l=fi&s=dhs). Lähetin tästä huomautuksen Dellille heinäkuussa, mutta sivustoa ei ole korjattu, joten ilmeisesti Dell ei Suomessa panosta lainkaan yksityisasiakkaisiin. Yritysasiakkaiden verkkokaupasta sen sijaan on jopa mahdollista tilata Latitude 2110 Ubuntulla. Tämä on kuitenkin varsin suppeaa verrattuna esim. Englannin tai Saksan Dellin verkkokaupoissa. Kuulemani mukaan Delliltä voisi Suomessakin tilata muitakin koneita esiasennetulla Ubuntulla, jos tekee tilauksen puhelimitse.

Tarkistin myös muut Ubuntu-koneiden myyjät Suomessa. Monella yrityksellä ei ollut mitään tuote- tai hintatietoja netissä, joten niiden tarjonnasta on vaikea sanoa mitään. Osasta verkkokauppoja en löytänyt mitään mainintaa esiasennettujen Ubuntujen jälleenmyynnistä, joten ilmeisesti listaus Ubuntu-fi.org:ssa pitäisi poistaa. Valmiita tuotteita löytyi mm. Puuverkko.net:in verkkokaupasta, Petrorekin verkkokaupasta (Ordi-kannettavia saa Ubuntulla halutessaan), Pohjolan tietotekniikalta, Smartoshop (Fit-PC2-minikoneet) ja Tietokonekauppa.fi (yksittäisiä mini-PC:tä sekä Linux-yhteensopivia runkoja).

Mielenkiintoinen havainto oli, että LinuxComp.net on nykyisin keltaisetkukat.com eikä siellä myydä muuta kuin Ubuntu-asennuslevyjä, eikä yhtään tietokoneita. Valitettavasti myös Linuxkauppa.fi ei enää tarjoa Linux-tietokoneita ja viimeisin tuotelisäys on vuosi sitten, joten koko kauppa taidetaan sulkea kohta.

Ulkomaiset verkkokaupat

Ulkomailla tarjonta sen sijaan vain kasvaa. Ensinnäkin Canonical on ryhtynyt julkaisemaan listaa Ubuntu-sertifioiduista tietokoneista ja Ubuntun kumppaneiden kautta löytyy myös linkkejä verkkokauppoihin, jotka tarjoavat kunnolla toteutettuja esiasennettuja Ubuntu- ja Linux-tietokoneita.

Ulkomaalaisista Linux-laitekaupoista tunnetuimpia lienevät System76, EmperorLinux, LinuxCertified ja Gnutiken. Oletettavasti viimeisin eli Gnutiken lienee suomalaisen kannalta paras, koska Ruotsissa on käytössä sama näppäimistö kuin Suomessa, sähköpistoke on samanlainen ja postikulut lienevät kohtuullisia.

– Otto / Linux-tuki.fi

Perinteisesti Ubuntun Launchpad-projektisivustolla tehdyt käännökset pysyvät vain Ubuntun käytössä, ellei niitä erikseen viedä alkuperäisille projekteille. Tämänkaltaisia tempauksia tekemällä yritämme hieman vähentää Ubuntua kohtaan olevaa eripuraa, tekemällä suoraan työtä alkuperäisten ohjelmaprojektien hyväksi. Keväällä suomentajaryhmämme mm. käänsi onnistuneesti alusta saakka gbrainy-älypelin, ja osana tätä tempausta myös sen käännös päivitettiin uusimman version osalta ajan tasalle.

Kaiken kaikkiaan tempauspäivä itse ei ollut mahdottoman aktiivinen, mutta pari aiottua käännöstä saatiin kokonaan tehtyä ja kaikkia jatkettiin. Käännöksiä oli kuitenkin jo tehty myös aiempina päivinä, ja kokonaissaldo Gnome-projektille vietävistä päivitetyistä käännöksistä onkin jo melko hyvä. Seuraavan taulukon luvut kertovat kääntämättömien merkkijonojen määrän ohjelman käyttöliittymässä ennen ja jälkeen Launchpad-käännösten vientiä Gnomen versionhallintaan.

Lisäksi myös kielenhuoltoa eli muutettuja merkkijonoja oli joitain kymmeniä.

Jos olet kiinnostunut vapaiden ohjelmistojen suomentamisesta, katso lisätietoa wikistämme: http://wiki.ubuntu-fi.org/Kääntäminen

-Timo Jyrinki

Kuvia. Kuvia löytyy myös vpv:n blogissa

Torstai klo 16.06
Alun hankaluuksien jälkeen (mm. pöydät ja sähkö puuttuivat) ständin alkaa saavuttamaan lopullisen muotonsa. Esittelykoneisiin asennellaan tällä hetkellä Wowia ja muita pelejä.

Torstai klo 17.02
Partyverkko katkeilee. Pelien lataaminen onnistuu n. 10kt/s.

Torstai 19.18
Game development will be delayed…
Normi meininki kombojen suhteen

Torstai 21.22
Ständi pyörii rutiinilla. Toinen kone tuli mutta sen näytöt puuttuvat. Jahka saadaan ne niin on kaksi dualhead-esittelykonetta!

Torstai 23.13
Toinen esittelykone kasassa, seuraavaksi Fedoraa asentamaan. Kahden näytön järjestelmä toimi livelevyltä suoraan oikein!

Perjantai 01.31
Wowia asennettu kohta 12 h toiselle esittelykoneista, tällä hetkellä latautuu 6kt/s…. Muutoin neljä isohkoa näyttöä on aika näyttävä kokoonpano ständille. Kahvin voimalla jatketaan päivystämistä.

Perjantai 11.20
Partykansa alkaa hiljalleen heräilemään eikä kulje niin koomassa kuin pari tuntia sitten.

Perjantai 14.30
Priate Baylla ja EFF:llä mielenkiintoinen keskustelutilaisuus. Ständille hommattiin Ubuntu Suomen rahoista kaiuttimet esittelykoneelle.

Perjantai 22.45
Melko kiireinen päivä, ei ole ehtinyt päivitellä tänne paljoakaan. Positiivinen yllätys aiempiin vuosiin verrattuna on se, että areenan WLAN-yhteys tuntuu toimivan melko hyvin, eikä miniläppäreitä ole tarvinnut vetää lankaverkkoon.

Ständillä ollessa on tullut todettua, että ensi kerralla täytyy hommata joku selkeä lappu, josta käy nopeasti ilmi Ubuntun ja Kubuntun erot. Lisäksi Ubuntu 10.04:n levyt ovat siinä mielessä huonoja, että niissä lukee “Ubuntu” (tai “Kubuntu”) melko pienellä alareunassa ja isoin tila on varattu versionumerolle.

Muutamia tukipyyntöjä on tullut, mutta huomattavasti vähemmän kuin aiempina vuosina. Vastaava kehitys on ollut havaittavissa joka vuosi (ständiä on pidetty vuodesta 2007). Linux-ständin tehtäväksi onkin muotoutumassa pääasiassa markkinointi ja näkyvyyden hommaaminen, ei niinkään käyttäjien ongelmien ratkaiseminen.

Perjantai 23.19
Big Buck Bunny toimii hyvänä katseenvangitsijana tänäkin vuonna. Sitä tosin on pyöritetty esittelykoneella sen verran monena vuotena että alkaa aika hyvin osaamaan ulkoa itse

Lauantai 04.39
“Yöpäivystys”. Tehtävänä käytännössä vahtia kamoja, juuri mitään muuta ei tapahdukaan. Lähinnä miettii koska sitä pääsee nukkumaan…

Lauantai 6.08
Ständiä ei kyllä tarvitsisi pitää kolmen jälkeen ollenkaan auki. Tosin silloin joutuisi roudaamaan koneet ja muut tavarat säilöön… Viimeiseen pariin tuntiin ei meinaan ole tapahtunut mitään, rupee väsymys pikkuhiljaa painamaan.

Lauantai 13.33
Launtai-päivä on lähtenyt kivasti käyntiin. Yhteisön jäsenet ovat toipuneet yöpäivystyksistä Melko hiljaista vielä ollut ständillä. Muutama levy käyty hakemassa. Ihmisiä käy kokeilemassa ja käyttämässä koneita. Kysymyksiä eikä ongelmia ole tarvinnut ratkoa. Ubuntu ilmeisestikin toimii moitteetta!

Sunnuntai 00.54
Kombot on nähty, ja tunnelma alkaa olemaan viimeisen yön vaatimalla tasolla. Ständillä on ollut jatkuvasti porukkaa aina täysistä Linux-ummikoista guruihin. Ständille tuli yllättäen myös yksi täysiverinen palvelinkone, johon ryhdyttiin asentamaan Debania.

Sunnuntai 10.56
Loppusuoralla ollaan ja on aika alkaa purkamaan ständiä.

Sunnuntai 14.26
Ständi kasassa. Palkintojenjakoseremonian ja päättäjäisten (jotka vähemmän yllättäen ovat reilusti aikataulusta myöhässä) jälkeen on aika lähteä kotimatkalle.

Heikki Mäntysaari

Ubuntu on nyt myös entistäkin sosiaalisempi. Mukana tulee Me-menu, jonka avulla pidät yhteyttä entistä helpommin ystäviisi. Me-menu mahdollistaa esimerkiksi Facebookin, qaikun ja Twitterin käytön. Empathy-pikaviestin tukee nyt paitsi Mesen ja Google Talkin kaltaisia perinteisiä pikaviestimiä myös Facebook-chattia.

Uutena mukana tulee myös Ubuntu One, musiikkikauppa ja pilvipalvelu. Musiikin ostaminen ja tiedostojen jakaminen ei ole koskaan ollut näin helppoa.

Videoiden muokkaamiseen on mukana helppokäyttöinen PiTiVi-videoeditori ja kuvien skannaukseen EasyScan. Ubuntu tarjoaa luonnollisesti myös kaikki tarvitsemasi ohjelmat nettiselailuun ja sähköpostin käyttöön sekä täydellisen toimisto-ohjelmiston ja muut hyötyohjelmat välittömästi asennuksen jälkeen – ilmaiseksi.

Lehdistötiedote

Lataa Ubuntu

Julkaisumuistio

Tämä tarkoittaa suomalaisille sitä, että suomennoksia voi alkaa tehdä nyt urakalla Launchpadin kautta.

Suomen osalta 10.04-version tilanne näkyy sivulla https://translations.launchpad.net/ubuntu/lucid/+lang/fi. Vielä on runsaasti uusia ominaisuuksia suomentamatta!

Jos haluat osalliistua suomentamiseen, asenna uusin Lucid-testiversio esim. virtuaalikoneeseen tai toiselle osiolle ja testaile ohjelmia, niin näet mitä on suomentamatta. Sitten etsit ohjelman suomennoksen Launchpadista ja viimeistelet sen. Muistathan liittyä suomentajaryhmään ennen kuin aloitat kääntämisen Launchpadissa. Lisätietoja Ubuntun suomentamisesta löytyy wiki-sivulta http://wiki.ubuntu-fi.org/Kääntäminen.

– Otto

PS. Tällä viikolla on menossa Ubuntu Opportunistic Developer Week. Esityksissä kerrotaan miten erilaisia pieniä ohjelmia voi koodata helposti ja nopeasti hyödyntämällä uusimpia ja parhaita avoimen lähdekoodin tarjoamia työkaluja ja valmiita koodikirjastoja.

Juha Siltala (topyli)
Terence Simpson (tsimpson)
Nathan Handler (nhandler)

Vanhoina jäseninä jatkavat suomalaistunut Jussi Schultink (jussi01) ja Benjamin Rubin (Pici). Täten suomalaisten osuus IRCC:ssä on kokonaiset kaksi kappaletta viidestä, onnea kaikille valituille!

Valinta tapahtui yhteisön ja kahden jatkavan IRCC-jäsenen kommenttien ja palautteen pohjalta, lopullisen päätöksen ollessa Ubuntu Community Councilin, jolla on ylin päätäntävalta koko Ubuntu-yhteisössä.

IRCC vastaa käytännöistä virallisilla Ubuntu-kanavilla, ratkoo kanavien valvojien sekä käyttäjien välisiä ongelmia ja on yhteydessä freenodeen, jonka ylläpitämässä verkossa kanavat ovat.

Alkuperäinen tiedotus tapahtui Elizabeth Krumbachin toimesta Ubuntun irc-postilistalla.