MeeGo on mobiilikäyttöjärjestelmä, joka on tarkoitettu käytettäväksi mm. miniläppäreissä, ajoneuvotietokoneissa ja matkapuhelimissa. Ytimen muodostaa MeeGo Core ja jokaista käyttöympäristöä varten on tarkoitukseen parhaiten sopivaksi räätälöity käyttöliittymä.

MeeGo Core pohjautuu Intelin Mobliniin, joka puolestaan perustuu Fedoraan. Intelin lisäksi toinen pääkehittäjä on Nokia. MeeGoa hallinnoi virallisesti Linux Foundation, minkä pitäisi taata tietyn toimittajariippumattomuuden kehitystyön hallinnoinnissa. Fedora-pohjansa takia MeeGossa käytetään RPM-pakettihallintaa ja siinä on muutamia muitakin pikkueroja, joista Ubuntu- tai Debian-käyttäjä ei välttämättä pidä. Toisaalta MeeGon suurin innovaatio on käyttöliittymä- ja käyttökokemuspuolella, joten keskitytään nyt arvioimaan sitä.

Testasin MeeGon Netbook-versiota asentamalla sen vaimoni Asus EeePC 1000HE -miniläppäriin, josta olen kirjoittanut aiemminkin. Samalla näin, miten MeeGo vetoaa tavallisiin käyttäjiin, joita tekniikkaa osaamaton vaimoni edustaa.

Yleisilme MeeGossa on varsin iloinen. Vaimoni mielestä se vaikutti vähän lelumaiselta tai lapselle tarkoitetulta. MeeGossa sovelletaan Moblinista tuttua yläpaneelia, jossa eri sovellusten rajat hämärtyvät, mutta toisaalta käyttökokemuksesta voi tulla kokonaisvaltaisempi, kun tekemistä ajatellaan itse sisällön kautta eikä ohjelmien kautta. Eri osioita näkyy kuvankaappauksista alla.

Etusivun ideana on (luonnollisesti) antaa yleisnäkymä käyttäjän tilanteesta. Kuten näkyy, suomennoksessa on virheellisesti <b>-merkit. Suomennos ei ole muutenkaan kovin ammattimaisen oloista. Vai miltä kuulostaa “Tänään ei ole mitään tekemistä!” kuten tässä kuvassa lukee?

Paneelin toiseksi vasemmanpuoleisin painike näytti “Vyöhykkeet”. Minulle ei täysin selvinnyt mitä vyöhykkeet ovat, mutta ilmeisesti ei ole kysymys työpöydistä kuten Ubuntussa. Oletuksena jokainen uusi sovellus aukesi uuteen omaan vyöhykkeeseensä, mutta sovelluksia pystyi myös ryhmittelemään samoihin vyöhykkeisiin.

Sovellukset-näkymästä voi nimensä mukaisesti käynnistää sovelluksia sekä muokata järjestelmän asetuksia. Ohjelmien asentaminen ja päivittäminen on yhtä helppoa kuin Fedorassa/Ubuntussa normaalistikin, mutta MeeGon omat ohjelmapakettivarastot ovat melko suppeita.

Ihmiset-näkymässä on kaikki sosiaaliseen mediaan liittyvät asiat. Koska en itse jaksanut asentaa tuonne sosiaalisia tilejäni, kannattaa kurkata vähän kuvaavampaa kuvankaappausta MeeGon sivuilta.

Laitteet-näkymä oli mielestäni innovatiivisin. Mielestäni siinä on onnistuneella tavalla esitetty kaikki olennaisimmat laitteistoon liittyvät asiat tavallisen käyttäjän kannalta.

Kuvassa näkyy myös kaatumisilmoitus – tämän lyhyenkin testauksen aikana moni ohjelma kaatuili ja MeeGosta löytyi lukuisia virheitä (mm. 1980, 3399, 3404, 3406, 3407) vaikka en tehnyt mitään erityistä ja laitteistoni on tuettujen laitteiden listalla MeeGon sivuilla. Ärsyttävää oli mm. se, että Windowsissa tehtyä USB-tikkua, jossa on NTFS-tiedostojärjestlemä, ei voinut liittää MeeGoon, koska siinä ei ole NTFS-tukea, eikä NTFS-tukea edes voinut asentaa, kun sitä ei löydy MeeGon pakettivarastosta.

Oletusselaimena on Google Chrome tai sen avoin versio Chromium, riippuen siitä, minkä MeeGo-version asentaa. Itse asensin Chromium-version. Selaimena se on ihan OK, mutta vaimoni ei pitänyt siitä, koska Firefoxista siihen ei voinut tuoda avainsanallisia kirjainmerkkejä, eli kirjainmerkkikokoelman olisi joutunut tekemään uusiksi. Ottaen huomioon minkälaisia uudistuksia Chromiumiin on tehty ja mitä on tulossa lähiaikoina, on selainvalinta mielestäni hyvä. Lisäksi Chromiumin käyttöliittymä sopii pienillekin näytöille.

MeeGon suurin puute oli monikäyttäjän tuen puute. Käytännössä MeeGo on tarkoitettu vain yhdelle käyttäjälle eikä siinä ole graafisia työkaluja uusien käyttäjien lisäämiseksi eikä sisäänkirjautumisruudulla vai valita käyttäjätunnusta, vaan ainoastaan syöttää sen ainoan käyttäjätunnuksen salasanan. Tästä syystä MeeGo jäi kokeiluksi ja asensin lopulta läppäriin Ubuntu 10.04 LTS Netbook Editionin.

Ymmärrän kyllä tavallaan, miksi Nokian kannattaa panostaa yhteistyöhön Intelin kanssa ja tehdä mahdollisimman suurelle käyttäjäkunnalle (ja kehittäjäkunnalle) tarkoitettua mobiilikäyttöjärjestlemää, mutta kyllä Maemo oli mielestäni Debian-pohjaisena teknisenä alustana varsin kehittynyt ja ulkoasultaan ammattimaisempi kuin MeeGo. Nokian strategia rakentaa Linuxin päälle on hyvä valinta, mutta valinnat taktisella tasolla eivät ole vielä vakuuttaneet minua eikä näköjään pörssimaailmaakaan, kun katsoo Nokian tämän päivän kurssia. MeeGossa on Maemoon verrattuna kuitenkin sellainen periaatteellinen parannus, että kehitystyö on täysin avointa ja sitä ei hallitse yksin jokin yritys, vaan se tapahtuu Linux Foundationin alaisuudessa. Maemossa oli sekä julkinen että Nokian sisäinen kehitysympäristö (Bugzilla, versionhallinta jne) mutta nyt MeeGossa on kaikki kehitys läpinäkyvää ja kaikkien saatavilla, minkä seurauksena osaavilla koodaajilla ei pitäisi olla mitään estettä korjata MeeGo ainakin itselleen hyväksi järjestelmäksi.

Kehitysblogeja lukemalla saa ainakin hyvin positiivisen kokemuksen kehityksestä, mutta käytännössä monet hyvältä vaikuttaneet ohjelmistot ovat olleen käytännössä huonoja, kun niissä on ollut paljon pikkuvikoja, jotka poistuvat yleensä vasta kun arkikäytöstä on saatu riittävästi kokemusta ja myös ne tylsät laadulliset ohjelmistokehitystyöt on tehty. Toivotaan nyt kuitenkin MeeGolle kaikkea hyvää ja ehkä suuri kehityspanos tuottaa vielä vakaan, helppokäyttöisen ja hyvännäköisen järjestelmän, joka on toimiva myös arkikäytössä.

– Otto

Dropboxin asentaminen on erittäin helppoa ja siihen saa myös Ubuntuun automaattiset päivitykset käyttämällä Dropboxin pakettilähdettä. Lisätiedot latausivulla.

Kun Dropbox on valmiiksi asennettu, näkyy sen ikoni Gnomen ilmoitusalueella. Ikonia napsauttamalla tai kotihakemistostasi selaamalla voit avata Dropbox-kansion.

Vaikka Dropbox on olemassa useille käyttöjärjestelmille (mm. Mac, Windows, Linux, Iphone), on sen toteutus Linuxissa erittäin hyvin integroitu Gnomeen. Esimerkiksi kun kansion sisältöä muuttaa, niin yksittäisttäisten tiedostojen päällä olevat kuvakkeet kertovat synkroinoinnin tilanteen: vihreä merkki kertoo että tiedosto on ajan tasalla ja sininen nuoli kertoo latauksen olevan käynnissä.

Vastaavat ikonit ovat myös Gnomen paneelin kuvakkeessa. Lisäksi Dropbox tiedottaa toiminnastaan notify-toiminnon kautta.

Toiminta ja ominaisuudet

Pohjimmiltan Dropbox on synkronointipalvelu, eli kun yhdellä koneella tallennat Dropbox-kansioosi tiedoston tai muokkaat siellä olevaa tiedostoa, päivittyy se välittömästi kaikkiin koneisiin, joissa on auki samainen Dropbox-kansio.

Dropbox-tiliin voi kirjautua myös selaimen kautta. Selaintoimintojen ansiosta Dropbox-kansiosi on siis periaatteessa käytettävissä miltä tahansa tietokoneelta, jolla ylipäänsä on Internet-yhteys.

Dropboxia voi myös käyttää varmuuskopiointitarkoituksiin, koska poistettuja tiedostoja tai tiedostojen vanhoja versioita voi palauttaa Dropboxin selainkäyttöliittymän kautta.

Lisäksi Dropboxia voi käyttää tiedostojen jakamiseen. Luomalla uuden alikansion ja lähettämällä siitä kutsut muille käyttäjille mahdollistat heidän pääsyn kyseiseen kansioon.

Paneelissa olevaa ikonia napsauttamalla hiiren kakkosnapilla tule esiin toimintovalikko, josta voi nähdä mm. listan viimeksi päiviteyistä tiedostoista.

Dropboxiin on myös saatavilla laajennuksia, joilla sitä voi hyödyntää useammalla tavalla: http://wiki.dropbox.com/DropboxAddons.

Dropboxin ilmaiseen käyttöoikeuteen sisältyy 2 gigatavua tallennustilaa. Jos kutsut siihen uusia käyttäjiä, palkitaan sinut lisätilalla 200 MB per kutsuttu käyttäjä. Maksamalla 99 taalaa vuodessa saa 50 gigaa ja 199:lla taalalla 100 gigaa tallennustilaa.

Turvallisuus ja yksityisyys

Dropboxin sivuilla olevien tietojen mukaan kaikki käyttäjän tiedot ovat salattu käyttäjän omalla salasanalla eikä Dropboxin työntekijät voi nähdä tiedostoja. Kun Dropbox ei ole avointa lähdekoodia, niin sen todellisesta toiminnasta on vaikea varmistua.

Kokemuksia

Omien kokemuksieni mukaan Dropbox toimii nopeasti ja luotettavasti. Omassa käytössäni ei ole koskaan ilmennyt mitään teknisiä ongelmia tai edes hidastelua. Toisin oli Ubuntu Onen kanssa, jonka toimivuus ole hidasta ja epävarmaa.

Lisäksi käytettävyys on erinomaisella tasolla hyvin mietittyjen ominaisuuksien ansiosta. Erityisesti pidän Dropboxin tavasta käyttää kuvakkeita synkronointitilan kuvastamiseen. Ubuntu One voisi ottaa ikonien käytöstä mallia.

Ainoa peruskäyttäjän näkökulmasta oleva huono puoli on se, että ohjelma ei ole suomenkielinen ja se ei ole millään lailla avoin, joten sitä ei voi edes suomentaa.

Johtopäätös

Ubuntu 10.04:n julkaisun jälkeen Ubuntu One lähestyy jo huomattavasti Dropboxin toimintavarmuutta ja helppoutta, ja moni Ubuntu One -artikkelissani moittimani ongelma on korjattu. Perustoiminnon, eli tiedoston synkroinoinnin osalt, Dropbox on vielä Ubuntu Onea edellä, ja siksi sitäkin kannattaa kokeilla.

– Otto

Elias Aarnion työpaja käsittelee VALO-ohjelmia: “Avoin koulu VALO-ohjelmilla“. Olen mukana esittelemässä Ubuntu Studiota ja keskustelemassa Ubuntu Studion audio- ja videotyökaluista, toki myös tuttuakin tutummasta aiheesta eli LTSP-päätejärjestelmästä.

Työpaja on keskiviikkona 21.4.2010 klo 10.00 – 17.00 teknologiakeskus Innoparkissa, koulutustila Prunellassa. Tervetuloa. Työpaja on maksuton.

Katso Ubuntu Studio -teemaillan videot, osat 1-6. Ensimmäinen osa:

Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.

Ohjelma on saatavilla Ubuntulle versiosta 9.04 alkaen ja versiosta 9.10 se löytyy valikosta Sovellukset > Internet > Ubuntu One. Ohjelman ajaminen ensimmäistä kertaa avaa selainikkunaan osoitteen http://one.ubuntu.com/, jonne pitää aluksi luoda tili. Tilin käyttöön tarvitaan Launchpad-tunnukset, mutta ne luodaan automaattisesti niille joilla ei sellaista vielä ole. Asennuksen kohteena olevan tietokoneen nimen määrittämisen jälkeen ohjelma tekee kotihakemistoon kansion nimeltä “Ubuntu One” ja sitten voit alkaa käyttää palvelua siirtämällä tiedostoja tuohon maagiseen kansioon. Tiedoston siirtäminen kansioon laukaisee automaattisesti synkrointointiohjelman, joka tallentaa tiedoston pilveen.

Jos sinulla on entuudestaan Ubuntu One, mutta käynnistät sen tietokoneella, johon sitä ei ole vielä asetettu, voit liittää uuden koneen olemassaolevaan tiliisi. Näin uudellakin koneella näkyy kansio “Ubuntu One”, jossa on täsmälleen sama sisältö kuin muissakin tietokoneissasi. Muokkaamalla kansion sisältöä huomaat miten synkrointinti toimii.

Vaikka sinulla olisikin vain yksi tietokone, voi Ubuntu Onea käyttää vaikkapa varmuuskopiointiin. Siirrät vain kopiot tärkeimmistä tiedostoistasi pilvikansioon.

Voit myös jakaa Ubuntu One -kansion alakansion ystävillesi. Kutsuminen tapahtuu syöttämällä sähköpostiosoitteita jakoasetusikkunaan. Jos kutsun vastaanottajillakin on käytössä Ubuntu One, ilmestyy sinun jakama kansio heidän “Ubuntu One” -kansion alakansioon nimeltä “Shared with me”. Jos ystävilläsi ei ole asennettuna Ubuntu One -asiakasohjelmaa, voivat he silti selata jakamiasi tiedostoja selaimella Ubuntu Onen verkkosivujen kautta.

Itse asiassa verkkosivujen kautta voit myös itse selata omia tiedostojasi mistä tahansa. Avaa vain One-palvelun verkkosivut ja kirjaudu sisään.

Ubuntu Onessa on myös osiot muistiinpanojen ja yhteystietojen synkrointointiin. Synkronoitujen yhteystietojen käyttöönotto on todella helppoa Evolutionissa, jossa asetusten Yhteystiedot-osiosta voi ottaa CouchDB-yhteyden käyttöön yhdella ruksilla. Muistiinpanojen synkroinoinnin voi aloittaa vastaavasti Tomboyn asetuksista.

Ubuntu Onen ilmaisversio sisältää 2 GB tallennustilaa. Maksamalla 8 euroa kuukaudessa saa käyttöönsä 50 GB tallennustilaa.

Turvallisuus ja yksityisyys

Turvallisuus- ja yksityissyysasiat on kuvattu sivulla https://wiki.ubuntu.com/UbuntuOne/Security ja https://help.launchpad.net/PrivacyPolicy. Tällä hetkellä pilvessä tallennettavat tiedot eivät ole salattuja ja Launchpadin käyttöehtoja voi tulkita siten, että Canonical pidättää oikeuden tallentaa pysyvästi itselleen kaikki käyttäjän tiedot.

Jos haluaa olla varma selustastaan, kannattaa tutustua sivun http://ubuntuforums.org/showthread.php?p=8517221 ohjeisiin omien tiedostojen automaattisesta salaamisesta ennen siirtoa pilvipalveluun.

Kokemuksia

Ubuntu One on toki helppo ottaa käyttöön ja se on hyvin integroitu yleiseen Ubuntu-kokemukseen, mutta valitettavasti se tuntuu hieman epävakaalta. Voi olla että kokemukseni ovat huonoa tuuria, mutta olen kuitenkin asentanut Onen kolmelle eri koneelle, ja kaikissä niissä se käyttäytyy hassusti.

Ensinnäkin vaikka Ubuntu Onen asetuksissa on valittu, että se asiakasohjelma yhdistyy palvelimeen automaattisesti, niin useimmiten yhteys on tietokoneen käynnistyksen jälkeen poikki ja se pitää manuaalisesti napsauttaa päälle. Useimmiten sitä ei jaksa tehdä, joten huutomerkin sisältävä pilvi on tuttu näky paneelissa.. Lisäksi ohjelma kaatuilee tai ainakin paneelisovelma, joka näyttää pilvi-ikonin, tekee temput ja pilvi-ikoni katoaa. Sen jälkeen ei pysty tietämään missä tilassa synkronointi on.

Yhdellä koneella kävi myös siten, että kun siirsin 600 megatavun edestä valokuvia sisältävän kansion Oneen, ei palvelu lähtenyt siirtämään tiedostoja lainkaan. Valokuvien varmuuskopiointi Onella oli hyvä idea, mutta toteutus ei jostain syystä onnistunut. Joskus One myös näyttää käyttävän raskaasti tietokoneen resursseja hidastaen muuta käyttöä.

Käyttöliittymä vaatii myös hieman hiomista. One-kansiossa olevissa tiedostoissa on aina vihreä ruksi, eikä ainakaan minulle ole vielä selvinnyt tarkalleen mitä se tarkoittaa. Vihreä ruksi ilmestyy tiedostoihin aina ja heti, joten ainakaan se ei kerro onko tiedosto synkronoitu pilvipalvelimen kanssa vai ei.

Suomenkielisyyskin on puutteellista. Itse ubuntuone-client-ohjelma on pääosin suomennettu, mutta taasen verkkosivusto on täysin englanninkielinen, joten palvelua ei voi esim. ottaa käyttöön ilman englannin kielen taitoa.

Kubuntu-käyttäjät huomio: Ubuntu One on toistaiseksi olemassa vain Ubuntulle (Gnome).

Johtopäätös

Ubuntu One on hyvä idea, mutta valitettavasti toteutus ei ole yhtä käyttäjäystävällinen ja varmatoiminen kuin mihin Ubuntussa on normaalisti toteuttu. Sinänsä voin kyllä maksaa Canonicalille 8 euroa kuukaudessa ihan kannatusmielessä Ubuntun kehittämisestä, mutta kansion synkrointintipalveluna käytän mielumminkin jotain varmatoimisempaa. Toivottavasti palvelu paranisi ajan myötä..

Lisäksi Ubuntu Onea käytettäessä tulee muistaa, että se on saatavailla vain Ubuntulle. Jos sinulla on myös Windows- tai Mac-kone, jonka kanssa haluat synkronoida tiedostoja, ei Ubuntu Onen käyttäminen ole  vaihtoehto.

Seuraavassa artikkelissa kerron mikä on vaihtoehto.

–Otto

Versio 5 on keskittynyt tietoturvaan: mukana on mm. Turvallisuus-lehdessä julkaistuja artikkeleita ja arkipäivän tietoturvatyökaluja. Ohjelmat ovat myös päivitetty uusimpiin versioihin. Kaikki ohjelmat ja oppaat on listattu sivulla http://www.valo-cd.fi/ohjelmat

Levyn sisältö on suomeksi ja se on suunniteltu peruskäyttäjälle, eli on todella helppokäyttöinen. Kaikki ohjelmat ovat luonnollisesti vapaita ja avointa lähdekoodia. Myös itse projekti on avoin ja kiinnostuneita kehotetaan osallistumaan sen kehitykseen ja markkinointiin.

Tiedote: http://www.valo-cd.fi/tiedotteet#20100129

– Otto

Videot ovat nähtävissä Vimeo-palvelussa. Videoiden editointi on tehty Cinelerra-ohjelmalla.

1. osassa kerron Ubuntu Studion asennuksesta ja asennuksen jälkeen muistettavista asioista. 2. osassa kerron Echo AudioFire4-äänikortin käytöstä. 3. ja 4. osassa kerron Ardour-ohjelmasta. 5. ja 6. osassa kerron Rosegarden-ohjelmasta. Pianoa soittaa Matti Gröhn. Rosegardenin yhteydessä soitettu kappale on Mika Sjöblomin “Unessa”.

1. osa – http://www.vimeo.com/8873452
2. osa – http://www.vimeo.com/8885012
3. osa – http://www.vimeo.com/8886340
4. osa – http://www.vimeo.com/8891248
5. osa – http://www.vimeo.com/8895381
6. osa – http://www.vimeo.com/8897138

Kuva ja ääni puhukoon puolestaan.

Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.

Esitys on kuultavissa podcastina, esityksen materiaali on myös saatavilla.

Kuuntele:

http://www.arkki.info/?p=19

Materiaali:

http://www.arkki.info/?p=17

Demo on leikattu neljään noin viiden minuutin mittaiseen osaan.

Katsele demot:

http://www.arkki.info/?cat=5

Demossa käytettiin WLAN/NAT/LAN-yhdistelmää sekä ristiin kytkettyä kaapelia. Näin voidaan minimoida LTSP-demoon tarvittava rauta, tämä järjestely on kuvattu tässä ohjeessa.

http://www.arkki.info/kirjasto/index.php?title=LTSP5_Kannettava_Demo

Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.

1. Lataa tai tilaa VALO-CD ja jaa sitä tutuillesi, jotka vielä jostain syystä käyttävät Windowsia. VALO-CD-käyttäjällä on myöhemmin pienempi kynnys siirtyä Ubuntuun.
2. Tulosta juliste tai kopioi banneri sivuilta valo-cd.fi.
3. Mainitse VALO-CD omassa blogissasi tai kotisivuillasi

Lisätietoja projektista löytyy osoitteesta valo-cd.fi.

Otto Kekäläinen
Kirjoittaja on VALO-CD-projektin vetäjä

(muokannut: Heikki Mäntysaari)
Kuva: valo-cd.fi.

]]> http://blog.ubuntu-fi.org/2009/valo-cd-versio-3-julkaistu/feed/ 0 http://blog.ubuntu-fi.org/2008/linuxilleko-ei-ole-kunnollisia-peleja/ http://blog.ubuntu-fi.org/2008/linuxilleko-ei-ole-kunnollisia-peleja/#comments Sat, 18 Oct 2008 11:35:17 +0000 Vapaanäppis http://blog.ubuntu-fi.org/?p=426

Pontifex

Kaikkihan tietävät Frozen Bubblen ja Frets on Firen, ja kyllä, Wolfenstein Enemy Territorykin löytyy Linuxille. Nämä ovat kuitenkin vain jäävuoren huippu siitä määrästä pelejä, mitä Linuxille on saatavilla.

Linuxilla pelaamisen vaikeus alkaa hiljalleen kadota, kiitos työpöytäkäyttäjien ja pelaajien siirtymisen eri Linux-jakeluiden, kuten Ubuntun, käyttäjiksi. Luulen, etten ole ainut, joka kuuluu tähän kategoriaan. Saatankin kysyä kehittäjiltä, ihan vain huvikseni, jos pelin saisi toimimaan Winessä, tai että pelistä tehtäisiin Linux-versio. Harvemmin kukaan vastaa, näin kävi ohjelmien GEOM ja VENTRILO kohdalla. Kuitenkin kysyntään on jossain vaiheessa vastattava, ja silloin Linuxillekin nähdään uusia pelejä.

Et ole varmaankaan törmännyt Ubuntua käyttäessäsi sanaan trial, demo tai joutunut ärsyttävän 30 sekunnin nag-ruudun uhriksi. Minä olen – nyt viime aikoina. Olen kokeillut monia kaupallisia sovelluksia, ja olen osittain äärimmäisen onnellinenkin Linuxin kaupallisten sovellusten tarjonnasta. Ajatusmaailmaani kuuluukin, että kaupalliset suljetut ohjelmistot voivat elää hyvin avoimen lähdekoodin kanssa siten, että käyttäjät hyötyvät. Linux-maailman ideologia on niin vankalla perustalla, että perusjärjestelmä tulee aina pysymään avoimena. Käyttäjille olisi kuitenkin hyödyksi, että peleistä ja Windows/Mac-ympäristöistä tutuista ohjelmista tulisi natiivit Linux-versiot.

Takaisin aiheeseen. Pelirintamalla tuntuu kuhisevan: juuri julkaistu World of Goo on kehitetty käyttäen monia avoimen lähdekoodin kirjastoja. Wikipedia mainitsee mm. kirjastot Simple DirectMedia Player, Open Dynamics Engine, irrKlang ja TinyXML. Subversionia on käytetty versiohallintana sekä ohjelmavirheet hoidetaan käyttäen Mantista. Peli on vastikään julkaistu Windows-alustalle ja Linux- sekä Mac-versiot julkaistaan lähiviikkoina. Lisätietoja löytyy osoitteesta http://2dboy.com/games.php.

Linux-pelaajan lista

Alla on lueteltu joitain Linux-pelejä. Huomaa että osa peleistä toimii vain 32-bittisellä järjestelmällä ja joistain peleistä on saatavilla demoversioita

Teeworlds
http://www.teeworlds.com/

Defcon
http://www.introversion.co.uk/defcon/downloads/



Defcon

Return to Castle Wolfenstein:
ftp://ftp.idsoftware.com/idstuff/wolf/linux/old
lataa: wolfspdemo-linux-1.1b.x86.run

Quake3 Arena
http://www.tucows.com/preview/286139

Unreal Tournament 2003
http://www.tucows.com/preview/286129

Unreal Tournament 2004
http://www.atomicgamer.com/directory.php?id=2043

Gish
http://chroniclogic.com/gish_download.htm



Gish

Zatigon
http://www.chroniclogic.com/index.htm?zat_download.htm

Bridge Construction Set (pontifex 2)
http://www.chroniclogic.com/index.htm?pontifex2.htm

Tryptych
http://www.chroniclogic.com/triptych_download.htm

Darwinia
http://www.introversion.co.uk/darwinia/downloads/index.html

Uplink
http://www.introversion.co.uk/uplink/demo_linux.html



Uplink

Lisää demoja sekä pelien kokoversioita:
http://liflg.org/?catid=4
http://www.tuxgames.com/browse.cgi
http://www.linux-gamers.net/modules/wfdownloads/viewcat.php?cid=26
http://www.atomicgamer.com/directory.php?id=1941
http://en.wikipedia.org/wiki/Category:Linux_games
http://www.tucows.com/Linux/Games

http://www.playdeb.net/

Maininnan arvoisia:
ScummVM 0.12.0 – herätä legendaariset Lucasarts pelit henkiin. Monkeyisland, Maniac Mansion, Sam’n'Max ja paljon muuta.
Stepmania – tanssi virtuaalisesti näppäimistöllä tai oikeasti tanssimatolla.
Wormux – hieno worms-klooni moninpelituella verkossa.
Warsow – nopeatempoista adhd-tason räiskintää verkossa.
Wolfenstein: Enemy Territory – mahtavaa räiskintää, tämäkin verkossa.

Petri Järvisalo

]]> http://blog.ubuntu-fi.org/2008/linuxilleko-ei-ole-kunnollisia-peleja/feed/ 22 http://blog.ubuntu-fi.org/2008/linux-avoimuus-ja-elokuvat/ http://blog.ubuntu-fi.org/2008/linux-avoimuus-ja-elokuvat/#comments Mon, 07 Apr 2008 16:13:23 +0000 Risto H. Kurppa http://blog.ubuntu-fi.org/2008/linux-avoimuus-ja-elokuvat/ Mitä tekemistä Linuxilla, avoimella lähdekoodilla tai avoimuudella ylipäätään on elokuvien kanssa? Löytyykö avoimia elokuvia, entä avoimia työkaluja elokuvia varten? Tai elokuvia avoimmuudesta?

Sisältö

Vuonna 2006 julkaistiin elokuva nimeltä Elephant’s Dream. Työniminä käytettiin tätä ennen ‘Orange’ ja ‘Machina’. Elephant’s Dream on täysin avoimilla työkaluilla eli lähinnä Blender-animaatio-ohjelmalla tehty lyhytelokuva joka on vapaasti levitettävissä ja josta on saatavilla myös lähdekoodit eli äänet, grafiikat, blender-animaatiotiedostot jne. Elephant’s Dream on mielletty ensimmäiseksi vakavasti otettavaksi avoimeksi elokuvaksi käytettyjen työkalujen sekä vapaan levitystavan takia. Elokuva voi olla juoneltaan joillekin katsojille haastava mutta jälki on kyllä katsomisen arvoista, erityisesti HD-versiona joka myös löytyy elokuvan kotisivuilta osoitteesta http://www.elephantsdream.org (elokuva löytyy myös Youtubesta)



(c) copyright Blender Foundation | peach.blender.org

Samat tekijät ovat pistäneet taas koneita kuumaksi aloittamalla tekemään seuraavaa elokuvaansa työnimellä ‘Peach’, tuoreemmalta nimeltään ”Big Buck Bunny’ Elokuvan tekemistä voi seurata osoitteessa http://peach.blender.org/ josta löytyy myös mm. HD-tasoinen traileri, tietoa heidän käyttämästä renderöintifarmista jne. Traileri löytyy myös Youtubesta

Lisätietoa vapaista elokuvista ja linkkejä muutamiin lisenssiltään vapaisiin elokuviin löytyy Wikipediasta:
Open source movie production
List of open content films

Työkalut

Suurtuotannossa Linuxilla ja avoimilla ohjelmilla on koko ajan merkittävämpi ote. Aiheeseen pääsee hyvin käsiksi vilkaisemalla entisen DreamWorksin ‘Animation Technologistin’, Cinepaintin project managerin ja linuxmovies.org -perustajan Robin Rowen FOSDEM 2008 -tapahtumassa helmikuussa pitämän esityksen ‘Tux with shades‘. Esitykseen on listattu pitkä lista elokuvista joissa Linuxia on hyödynnetty. Tiesitkö että Linux on antanut osansa niin Titaniciin kuin Spiderwick Chroniclesiin. Esityksestä löytyy myös pitkä lista (kaupallisista) Linux-työkaluista aina veden mallinnuksesta väkijoukon luontiin, erilaisiin värinkorjauksiin ja efekteihin. Esityksen sisältö tiivistetysti on: “Practically all later major movies are Linux movies”.

SouthPark tehdään Mac-työpöydillä mutta renderöidään Linux-farmilla.
Myös oma henkilökohtainen lempparistudioni Pixar laskeskelee animaationsa Linux-farmeilla. Käytössään heillä on oma ‘RenderMan‘ -työkalunsa, editointiin käytetään Piranhaa (lähde)

Linux-maailmassa tunnetusta GIMP-kuvankäsittelyohjelmasta on tehty elokuvantekotarpeita ajatellen rajumpi versio nimeltään Cinepaint. Cinepaintin väriavaruus on riittävän laaja elokuville ja se tukee erilaisia elokuvateollisuudessa käytettyjä tiedostomuotoja. Cinepaintilla on esimerkiksi lisätty ‘Viimeinen Samurai’ -elokuvaan lentäviä (jousipyssyn tms) nuolia.

Screenwriter-ohjelmaksi voi valita puolestaan Linuxille, Macille kuin Windowsillekin saatavissa olevan Celtx:n hallinnoimaan käsikirjoitusta, storyboardeja jne.

Aikaisemmin mainitun Blender-animaattorin ympärille on kehittynyt myös kotimainen käyttäjäyhteisö joka tarjoaa suomenkielisiä oppaita käyttöön. Lisää tästä voit lukea lisää aikaisemmin julkaistusta Blender- artikkelista.

Jos yllätyksenä tulee se, että Linux on käytetyin käyttöjärjestelmä elokuvamaailmassa voi yllätys olla myös se, että suurin osa käytetyistä työkaluista on kaupallisia suljetun koodin ohjelmia. Pitkä lista niistä – mutta myös avoimista ohjelmista löytyy linuxmovies.org -sivustolta.

Ja löytyypä tarjolle muutama elokuvien tekoon keskittyvä Linux-jakeluversiokin: 64studio ja Ubuntu Studio. Ja ihan pelkkään videoeditointiin kannattaa kotikäyttäjän vilkaista Cinelerra, Kino, KDEnlive, Lives, PiTiVi, Avidemux ja Jahshaka. Osa löytyy Ubuntun pakettivarastoista, osa pitää kaivaa jostain muualta. Yhden arvion työkaluista voi lukaista täältä ja omien kokeilujen tuloksista voi kirjoitella vaikkapa tänne. Kunnon vertailu näistä editoreista esim. Ubuntu Hardyllä esim tähän blogiin olisi myös erittäin tervetullut, lisätietoja allekirjoittaneelta.

Elokuvia avoimmuudesta

BBC:n vuonna 2006 julkaisema kaksiosainen dokumentti ‘Codebreakers’ käsittelee avointa koodia ja sen tuottamia mahdollisuuksia mm. kolmansissa maissa. Dokumentti on tehty yhteistyössä mm. YK:n kanssa. Dokumentti onkin nyt ladattavissa YK:n sivuilta Creative Commons-lisenssin alaisena.

Ylen Elävästä Arkistosta löytyy muutama aihetta liippaava pätkä:
Linus Torvalds (1998)
Linus Torvalds (1996, ruotsiksi)

Yllättäen törmäsin myös suomalais-ranskalaiseen produktioon ‘The Code: Linux’ joka kertoo tarinaa Linuxin ensimmäisestä vuosikymmenestä
yle.fi linux.fi IMDB
Elokuvaa ei kotimaisin tekstein tunnu löytyvän mutta google video tarjoaa sen ruotsinkielisin tekstein ja youtube ranskaksi dubattuna

2007 alkuvuodesta ‘Show us the code’ -kampanjalla masinoitiin Microsoftia näyttämään että mikä kohta Linuxin koodissa nyt oli se mikä heitä harmitti. Kampanja kuitenkin lössähti ja vetäjät tekivät aiheesta videon

Vähän aiheesta ohi mutta Google tarjoaa laajan skaalan erilaisia esityksiä videoituina avoimeen koodiin liittyen sarjassaan ‘tech talks’. Aiheet käsittelevät erilaisia Open Source työkaluja, OS-projektien selviämistä ‘myrkyttäjistä’ sekä yleisesti Open Sourcen eduista jne.

Loppukevennykseksi vielä Behind the scenes: the Firefox Crop Circle sekä FirefoxFlicks joista osa on päätynyt jopa TV-levitykseen.

Risto H. Kurppa

]]> http://blog.ubuntu-fi.org/2008/linux-avoimuus-ja-elokuvat/feed/ 5