Ubuntu-blogi

Ubuntu One on Canonicalin tarjoama pilvitallennuspalvelu, jonka päätoiminto on kansion synkronointi kaikkien käyttäjän Ubuntu One -asennusten välillä eri koneilla. Käytännössä siis kansion sisältö kopioituu koko ajan Canonicalin palvelimelle ja sieltä edelleen kaikkiin saman tilin Ubuntu One -kansioihin eri koneilla. Ubuntu One on näppärä, jos itsellään on usealla eri koneella Ubuntu-asennus, joissa haluaa käyttää samoja tiedostoja. Palvelua voi myös soveltaa varmuuskopiontiin – pilvessä olevat tiedot eivät katoa vaikka oma kannettava tuhoituisi.

Toiminta ja ominaisuudet

Ohjelma on saatavilla Ubuntulle versiosta 9.04 alkaen ja versiosta 9.10 se löytyy valikosta Sovellukset > Internet > Ubuntu One. Ohjelman ajaminen ensimmäistä kertaa avaa selainikkunaan osoitteen http://one.ubuntu.com/, jonne pitää aluksi luoda tili. Tilin käyttöön tarvitaan Launchpad-tunnukset, mutta ne luodaan automaattisesti niille joilla ei sellaista vielä ole. Asennuksen kohteena olevan tietokoneen nimen määrittämisen jälkeen ohjelma tekee kotihakemistoon kansion nimeltä “Ubuntu One” ja sitten voit alkaa käyttää palvelua siirtämällä tiedostoja tuohon maagiseen kansioon. Tiedoston siirtäminen kansioon laukaisee automaattisesti synkrointointiohjelman, joka tallentaa tiedoston pilveen.

Jos sinulla on entuudestaan Ubuntu One, mutta käynnistät sen tietokoneella, johon sitä ei ole vielä asetettu, voit liittää uuden koneen olemassaolevaan tiliisi. Näin uudellakin koneella näkyy kansio “Ubuntu One”, jossa on täsmälleen sama sisältö kuin muissakin tietokoneissasi. Muokkaamalla kansion sisältöä huomaat miten synkrointinti toimii.

Vaikka sinulla olisikin vain yksi tietokone, voi Ubuntu Onea käyttää vaikkapa varmuuskopiointiin. Siirrät vain kopiot tärkeimmistä tiedostoistasi pilvikansioon.

Voit myös jakaa Ubuntu One -kansion alakansion ystävillesi. Kutsuminen tapahtuu syöttämällä sähköpostiosoitteita jakoasetusikkunaan. Jos kutsun vastaanottajillakin on käytössä Ubuntu One, ilmestyy sinun jakama kansio heidän “Ubuntu One” -kansion alakansioon nimeltä “Shared with me”. Jos ystävilläsi ei ole asennettuna Ubuntu One -asiakasohjelmaa, voivat he silti selata jakamiasi tiedostoja selaimella Ubuntu Onen verkkosivujen kautta.

Itse asiassa verkkosivujen kautta voit myös itse selata omia tiedostojasi mistä tahansa. Avaa vain One-palvelun verkkosivut ja kirjaudu sisään.

Ubuntu Onessa on myös osiot muistiinpanojen ja yhteystietojen synkrointointiin. Synkronoitujen yhteystietojen käyttöönotto on todella helppoa Evolutionissa, jossa asetusten Yhteystiedot-osiosta voi ottaa CouchDB-yhteyden käyttöön yhdella ruksilla. Muistiinpanojen synkroinoinnin voi aloittaa vastaavasti Tomboyn asetuksista.

Ubuntu Onen ilmaisversio sisältää 2 GB tallennustilaa. Maksamalla 8 euroa kuukaudessa saa käyttöönsä 50 GB tallennustilaa.

Turvallisuus ja yksityisyys

Turvallisuus- ja yksityissyysasiat on kuvattu sivulla https://wiki.ubuntu.com/UbuntuOne/Security ja https://help.launchpad.net/PrivacyPolicy. Tällä hetkellä pilvessä tallennettavat tiedot eivät ole salattuja ja Launchpadin käyttöehtoja voi tulkita siten, että Canonical pidättää oikeuden tallentaa pysyvästi itselleen kaikki käyttäjän tiedot.

Jos haluaa olla varma selustastaan, kannattaa tutustua sivun http://ubuntuforums.org/showthread.php?p=8517221 ohjeisiin omien tiedostojen automaattisesta salaamisesta ennen siirtoa pilvipalveluun.

Kokemuksia

Ubuntu One on toki helppo ottaa käyttöön ja se on hyvin integroitu yleiseen Ubuntu-kokemukseen, mutta valitettavasti se tuntuu hieman epävakaalta. Voi olla että kokemukseni ovat huonoa tuuria, mutta olen kuitenkin asentanut Onen kolmelle eri koneelle, ja kaikissä niissä se käyttäytyy hassusti.

Ensinnäkin vaikka Ubuntu Onen asetuksissa on valittu, että se asiakasohjelma yhdistyy palvelimeen automaattisesti, niin useimmiten yhteys on tietokoneen käynnistyksen jälkeen poikki ja se pitää manuaalisesti napsauttaa päälle. Useimmiten sitä ei jaksa tehdä, joten huutomerkin sisältävä pilvi on tuttu näky paneelissa.. Lisäksi ohjelma kaatuilee tai ainakin paneelisovelma, joka näyttää pilvi-ikonin, tekee temput ja pilvi-ikoni katoaa. Sen jälkeen ei pysty tietämään missä tilassa synkronointi on.

Yhdellä koneella kävi myös siten, että kun siirsin 600 megatavun edestä valokuvia sisältävän kansion Oneen, ei palvelu lähtenyt siirtämään tiedostoja lainkaan. Valokuvien varmuuskopiointi Onella oli hyvä idea, mutta toteutus ei jostain syystä onnistunut. Joskus One myös näyttää käyttävän raskaasti tietokoneen resursseja hidastaen muuta käyttöä.

Käyttöliittymä vaatii myös hieman hiomista. One-kansiossa olevissa tiedostoissa on aina vihreä ruksi, eikä ainakaan minulle ole vielä selvinnyt tarkalleen mitä se tarkoittaa. Vihreä ruksi ilmestyy tiedostoihin aina ja heti, joten ainakaan se ei kerro onko tiedosto synkronoitu pilvipalvelimen kanssa vai ei.

Suomenkielisyyskin on puutteellista. Itse ubuntuone-client-ohjelma on pääosin suomennettu, mutta taasen verkkosivusto on täysin englanninkielinen, joten palvelua ei voi esim. ottaa käyttöön ilman englannin kielen taitoa.

Kubuntu-käyttäjät huomio: Ubuntu One on toistaiseksi olemassa vain Ubuntulle (Gnome).

Johtopäätös

Ubuntu One on hyvä idea, mutta valitettavasti toteutus ei ole yhtä käyttäjäystävällinen ja varmatoiminen kuin mihin Ubuntussa on normaalisti toteuttu. Sinänsä voin kyllä maksaa Canonicalille 8 euroa kuukaudessa ihan kannatusmielessä Ubuntun kehittämisestä, mutta kansion synkrointintipalveluna käytän mielumminkin jotain varmatoimisempaa. Toivottavasti palvelu paranisi ajan myötä..

Lisäksi Ubuntu Onea käytettäessä tulee muistaa, että se on saatavailla vain Ubuntulle. Jos sinulla on myös Windows- tai Mac-kone, jonka kanssa haluat synkronoida tiedostoja, ei Ubuntu Onen käyttäminen ole  vaihtoehto.

Seuraavassa artikkelissa kerron mikä on vaihtoehto.

VALO-CD sisältää parhaat suomenkieliset vapaat ohjelmat Windowsille. Ubuntu-käyttäjä hyötyy levystä siten, että siinä olevat ohjelmat mahdollistavat monen Ubuntussa tehdyn tiedoston avaamisen Windowsissa ja ehkäpä levy voi edistää myös jokusen Windows-käyttäjän ajatusmaailman avautumista…

Versio 5 on keskittynyt tietoturvaan: mukana on mm. Turvallisuus-lehdessä julkaistuja artikkeleita ja arkipäivän tietoturvatyökaluja. Ohjelmat ovat myös päivitetty uusimpiin versioihin. Kaikki ohjelmat ja oppaat on listattu sivulla http://www.valo-cd.fi/ohjelmat

Levyn sisältö on suomeksi ja se on suunniteltu peruskäyttäjälle, eli on todella helppokäyttöinen. Kaikki ohjelmat ovat luonnollisesti vapaita ja avointa lähdekoodia. Myös itse projekti on avoin ja kiinnostuneita kehotetaan osallistumaan sen kehitykseen ja markkinointiin.

Tiedote: http://www.valo-cd.fi/tiedotteet#20100129

Minut kutsuttiin pitämään Ubuntu Studio -teemailta Helsingin Kumpulaan 18.1.2010. Esittelin Jack-äänipalvelinta, Ardour-ohjelmaa sekä Hydrogen- ja Rosegarden-midiohjelmia. Esittelin myös Echo AudioFire4-äänikorttia sekä M-Audio Keystation 49e-pianoa.

Videot ovat nähtävissä Vimeo-palvelussa. Videoiden editointi on tehty Cinelerra-ohjelmalla.

1. osassa kerron Ubuntu Studion asennuksesta ja asennuksen jälkeen muistettavista asioista. 2. osassa kerron Echo AudioFire4-äänikortin käytöstä. 3. ja 4. osassa kerron Ardour-ohjelmasta. 5. ja 6. osassa kerron Rosegarden-ohjelmasta. Pianoa soittaa Matti Gröhn. Rosegardenin yhteydessä soitettu kappale on Mika Sjöblomin “Unessa”.

1. osa – http://www.vimeo.com/8873452
2. osa – http://www.vimeo.com/8885012
3. osa – http://www.vimeo.com/8886340
4. osa – http://www.vimeo.com/8891248
5. osa – http://www.vimeo.com/8895381
6. osa – http://www.vimeo.com/8897138

Kuva ja ääni puhukoon puolestaan.

Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.

Minut kutsuttiin pitämään esittely ja demo Linuxin päätejärjestelmästä. Paikkana oli Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu. Esitystä ja demoa oli seuraamassa 1. vuosikurssin opiskelijoita luokallisen verran.

Esitys on kuultavissa podcastina, esityksen materiaali on myös saatavilla.

Kuuntele:

http://www.arkki.info/?p=19

Materiaali:

http://www.arkki.info/?p=17

Demo on leikattu neljään noin viiden minuutin mittaiseen osaan.

Katsele demot:

http://www.arkki.info/?cat=5

Demossa käytettiin WLAN/NAT/LAN-yhdistelmää sekä ristiin kytkettyä kaapelia. Näin voidaan minimoida LTSP-demoon tarvittava rauta, tämä järjestely on kuvattu tässä ohjeessa.

http://www.arkki.info/kirjasto/index.php?title=LTSP5_Kannettava_Demo

Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.

Vapaita ohjelmia Windows-käyttäjille tarjoavasta kotimaisesta VALO-CD:stä on julkaistu versio 3.

VALO-CD:n 3-versiossa on päivitettyjen ohjelmaversioiden lisäksi useita uusia suomenkielisiä oppaita, kuten Oikeusministeriön OpenOffice.org-opas ja Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunnan avoimen lähdekoodin hankintaopas (JHS 169).
(lisää…)

Pontifex

Kaikkihan tietävät Frozen Bubblen ja Frets on Firen, ja kyllä, Wolfenstein Enemy Territorykin löytyy Linuxille. Nämä ovat kuitenkin vain jäävuoren huippu siitä määrästä pelejä, mitä Linuxille on saatavilla. (lisää…)

Mitä tekemistä Linuxilla, avoimella lähdekoodilla tai avoimuudella ylipäätään on elokuvien kanssa? Löytyykö avoimia elokuvia, entä avoimia työkaluja elokuvia varten? Tai elokuvia avoimmuudesta?

(lisää…)