Jep, tämä on jo toinen blogini tällä viikolla, mutta olkoot. Täytynee tottua ajatukseen, että kun aikaa on ja hyviä ajatuksia on tullut mieleen, silloin pitää kirjoittaa.
Työssäni tuli uusi tilanne eteen, kun pomo kertoi Linux -koneen myyntiin ottamisesta ja pyysi minun vertailemaan distroja ja valitsemaan sopivimman. Voi kuinka vaikea tuo tehtävä onkaan! (more…)
Olen käyttänyt lähes vuoden putkeen eri susen versioita, alkaen OpenSUSE 10.1, Sled10 ja uusin, OpenSUSE 10.2 välissä ollen vain lyhyitä muiden järjestelmien testauksia. Vaikka kuinka iso pettymys 10.1 olikin varsinkin pakettienhallinnan osalta, siihen esimmäisenä tulleet Compiz ja Beryl pakottivat uudenkarheudellaan jatkamaan sen käyttöä. Ja kyllähän se 10.1 loppujen lopuksi ihan käyttökelpoiseksi distroksi tulikin, ja sen koodipohjaan nojaava Sled10 onkin erinomainen järjestelmä (vrt. tietokone -lehden käyttöjärjestelmävertailu 04/07). OpenSUSE 10.2 viihtyi julkaisemisestaan tähän päivään saakka koneellani hyvin palvelleena, ja onkin pitkäikäisin distro, mikä koneellani on viihtynyt. Viime aikoina kiinnostukseni kohonneena jälleen gnome -työpöytään ja sen päällä ajettavien kahden kde -softan ansiosta on KIO serveri kuitenkin käytännössä tuhonnut käyttäjätunnukseni jo kahdesti niin, että olen järjetelmän joutunut asentamaan uusiksi.
Debian GNU/Linux 4.0 on julkaistu, ja toimii kaikenlaisissa tietokoneissa kännykkätason laitteista supertietokoneisiin. Niille jotka eivät ole asiaa huomanneet, Debian on Linux-jakelu, jonka päälle Ubuntu rakentaa puolivuosittaisen julkaisunsa. Debian “keskittyy” täysin hajautetusti ja parin tuhannen pakettien ylläpitäjän ja eri tiimien avulla tekemään jakelun, joka toimii vakaasti ja varmasti lähes kaikilla tietokonetta muistuttavilla laitteilla. Asennusvaiheessa voi halutessaan valita myös työpöytäasennuksen, jolloin Debian muistuttaa aika paljon Ubuntua ja muita Linux-jakeluita. Debian on kuitenkin paljon muutakin.
Päätinpä tässä hetken mielijohteesta päivittää Feistyyn, uuden version julkaisu kun on jo niin lähellä, että uskoisin tämän jo toimivan riittävän hyvin. Päivitys sujui yllättävän hyvin kun ottaa huomioon, että kyseessä on vielä kehitysversio.
Suoritin päivityksen tarkoituksella peruskäyttäjille suositellulla update-managerilla, jotta näkisin, onko siitä mihinkään 
Ja aika hyvinhän se hommansa hoiti.
(more…)
3D-kiihdytetyt työpöydät ovat pikkuhiljaa löytämässä tietään tavallisten käyttäjien työpöydille. Päätin lopultakin ottaa testiin tämän kohutun uuden sukupolven työpöydän, ja asensin koneelleni Berylin.
(more…)
Useimmat ehtivät jouluna tekemään asioita, joille ei tahdo jäädä aikaa arjen aherruksen keskellä. Lukeminen on hyvää ajanvietettä joulunpyhiksi. Avoimesta lähdekoodista ja Linuxista on julkaistu monta kiehtovaa kirjaa. Seuraavassa lyhyt katsaus suomenkieliseen kirjallisuuteen, jotka valoittavat avointa lähdekoodia ilmiönä erilaisista näkökulmista.
(more…)
Tietokone-lehden toimittaja Tero Lehto tutustui syksyn ajan Linuxiin yrityskäyttäjän kannalta otsikon ‘Linuxin jäljillä‘ alla. Alkuun asenteli pöytäkoneeseen yleisön ehdotusten perusteella Ubuntun ja myöhemmin läppäriin ehkä enemmän yrityskäyttöön suunnatun Novellin Susen. Aikaisemmin hän oli pidättäytynyt tiukasti Windowsissa joten odotettavissa oli aloittelijan kertomus tutustumisesta Linuxiin. Syksyn aikana hän kirjoitti perikymmentä blogimerkintää.
(more…)