Debian-projekti

Debian kertoo kotisivuillaan ensimmäisenä olevansa ”universaali käyttöjärjestelmä”. Tämä näkyy sen kymmenien tuhansien ohjelmapakettien valikoimassa sekä tukena aivan muillekin kuin perinteisille henkilökohtaisille tietokoneille. Nyt 6.0-julkaisun myötä Debian virallisesti ei myöskään ole pelkästään Linux-jakelu, vaan Linux-ytimen sijaan voi valita vaihtoehtoisen kFreeBSD-ytimenkin. Kun linuxia käytetään nykyään jo melkein yleissanana vapaiden ohjelmistojen käyttöjärjestelmistä, tämä voi olla sekä hämmentävää että valaisevaa… mutta lähinnä se kertoo siitä, kuinka mittava projekti Debian on. Debian 6.0 -julkaisun yhteydessä luotiin 693 eri levykuvaa 11 tietokonearkkitehtuurille, ja näihin levykuviin kullekin arkkitehtuurille rakennetut 29 000 suoritettavaa ohjelmapakettia on luotu lähes 15 000 lähdekoodipaketista.

No mutta pidemmittä puheitta, yksi esittely Debian 6.0:sta löytyy tuoreeltaan Viikon VALO -sivustolta:

http://viikonvalo.fi/Debian_GNU/Linux

Uutta julkaisua juhlistetaan ympäri maailmaa kymmenissä maissa, Argentiinasta Venezuelaan… lisätietoja sekä mahdolliset Suomen tapahtumat (jos joku järjestää) sivulla http://wiki.debian.org/ReleasePartySqueeze.

Blogimme arkistoista löytyvät myös merkinnät Debian 4.0- ja Debian 5.0 -julkaisuista vuosilta 2007 ja 2009.

– Timo Jyrinki
Kirjoittaja on vapaa-ajallaan Ubuntu-puuhien lisäksi Debian-kehittäjä

Lauantaina alkoi varsinainen konferenssi. Esityksiä oli aamusta iltaan kahdessa salissa, joten seurattavaa riitti. Lauantaipäivänä ykkössalissa oli yhteisötoimintaan liittyviä esityksiä ja kakkossalissa KDE mobiilisovelluksiin liittyviä esityksiä. Lauantai-iltana järjestettiin aKademy-juhlat, mikä ehkä harvensi osanottoa kun esitykset jatkuivat sunnuntaiaamuna. Luvassa oli taas mielenkiintoisia esitelmiä ja puhujia. KDE vaikutti olevan menossa hyvään suuntaan ja ideoita tuntui riittävän. Sunnuntaina otettiin myös ryhmäkuva kaikista Akademyn osallistujista.

Lauantai-iltapäivänä järjestettiin historiallinen kokoontuminen, kun edustajia lähes kaikista suomalaisista vapaisiin ohjelmistoihin keskittyvistä yhteisöistä ja yhdistyksistä kokoontui saman pöydän ääreen. Tapaamiseen osallistui Ubuntu Suomen lisäksi mm. COSS, FLUG, FUUG ja Wikimedia Suomi. Kokouksessa keskusteltiin mahdollisista yhteistyökuvioista ja suunniteltiin Suomen valloitusta uusilla markkinointitavoilla . Jatkossa on tarkoitus järjestää vastaava kokoontuminen kahdesti vuodessa.

Ville Jyrkkä
Heikki Mäntysaari

Kuvat: http://www.flickr.com/search/?q=akademy2010&s=rec

Some rights reserved CC 2.0

Dropboxin asentaminen on erittäin helppoa ja siihen saa myös Ubuntuun automaattiset päivitykset käyttämällä Dropboxin pakettilähdettä. Lisätiedot latausivulla.

Kun Dropbox on valmiiksi asennettu, näkyy sen ikoni Gnomen ilmoitusalueella. Ikonia napsauttamalla tai kotihakemistostasi selaamalla voit avata Dropbox-kansion.

Vaikka Dropbox on olemassa useille käyttöjärjestelmille (mm. Mac, Windows, Linux, Iphone), on sen toteutus Linuxissa erittäin hyvin integroitu Gnomeen. Esimerkiksi kun kansion sisältöä muuttaa, niin yksittäisttäisten tiedostojen päällä olevat kuvakkeet kertovat synkroinoinnin tilanteen: vihreä merkki kertoo että tiedosto on ajan tasalla ja sininen nuoli kertoo latauksen olevan käynnissä.

Vastaavat ikonit ovat myös Gnomen paneelin kuvakkeessa. Lisäksi Dropbox tiedottaa toiminnastaan notify-toiminnon kautta.

Toiminta ja ominaisuudet

Pohjimmiltan Dropbox on synkronointipalvelu, eli kun yhdellä koneella tallennat Dropbox-kansioosi tiedoston tai muokkaat siellä olevaa tiedostoa, päivittyy se välittömästi kaikkiin koneisiin, joissa on auki samainen Dropbox-kansio.

Dropbox-tiliin voi kirjautua myös selaimen kautta. Selaintoimintojen ansiosta Dropbox-kansiosi on siis periaatteessa käytettävissä miltä tahansa tietokoneelta, jolla ylipäänsä on Internet-yhteys.

Dropboxia voi myös käyttää varmuuskopiointitarkoituksiin, koska poistettuja tiedostoja tai tiedostojen vanhoja versioita voi palauttaa Dropboxin selainkäyttöliittymän kautta.

Lisäksi Dropboxia voi käyttää tiedostojen jakamiseen. Luomalla uuden alikansion ja lähettämällä siitä kutsut muille käyttäjille mahdollistat heidän pääsyn kyseiseen kansioon.

Paneelissa olevaa ikonia napsauttamalla hiiren kakkosnapilla tule esiin toimintovalikko, josta voi nähdä mm. listan viimeksi päiviteyistä tiedostoista.

Dropboxiin on myös saatavilla laajennuksia, joilla sitä voi hyödyntää useammalla tavalla: http://wiki.dropbox.com/DropboxAddons.

Dropboxin ilmaiseen käyttöoikeuteen sisältyy 2 gigatavua tallennustilaa. Jos kutsut siihen uusia käyttäjiä, palkitaan sinut lisätilalla 200 MB per kutsuttu käyttäjä. Maksamalla 99 taalaa vuodessa saa 50 gigaa ja 199:lla taalalla 100 gigaa tallennustilaa.

Turvallisuus ja yksityisyys

Dropboxin sivuilla olevien tietojen mukaan kaikki käyttäjän tiedot ovat salattu käyttäjän omalla salasanalla eikä Dropboxin työntekijät voi nähdä tiedostoja. Kun Dropbox ei ole avointa lähdekoodia, niin sen todellisesta toiminnasta on vaikea varmistua.

Kokemuksia

Omien kokemuksieni mukaan Dropbox toimii nopeasti ja luotettavasti. Omassa käytössäni ei ole koskaan ilmennyt mitään teknisiä ongelmia tai edes hidastelua. Toisin oli Ubuntu Onen kanssa, jonka toimivuus ole hidasta ja epävarmaa.

Lisäksi käytettävyys on erinomaisella tasolla hyvin mietittyjen ominaisuuksien ansiosta. Erityisesti pidän Dropboxin tavasta käyttää kuvakkeita synkronointitilan kuvastamiseen. Ubuntu One voisi ottaa ikonien käytöstä mallia.

Ainoa peruskäyttäjän näkökulmasta oleva huono puoli on se, että ohjelma ei ole suomenkielinen ja se ei ole millään lailla avoin, joten sitä ei voi edes suomentaa.

Johtopäätös

Ubuntu 10.04:n julkaisun jälkeen Ubuntu One lähestyy jo huomattavasti Dropboxin toimintavarmuutta ja helppoutta, ja moni Ubuntu One -artikkelissani moittimani ongelma on korjattu. Perustoiminnon, eli tiedoston synkroinoinnin osalt, Dropbox on vielä Ubuntu Onea edellä, ja siksi sitäkin kannattaa kokeilla.

– Otto

Ville Jyrkkä (luvalla suomennettu Timo Jyringin blogista)

Suomennokseen sain apua yhteisön jäseniltä. Kiitokset!

Seuraavassa on tiivistelmä kokouksesta.

3. Edelliset kaksi viikkoa

Ubuntun OpenWeek järjestettiin toissaviikolla. Lisätietoja ja lokit löytyvät Ubuntun wikistä.

Tähän liittyen keskusteltiin Ubuntu Suomen omasta OpenWeekistä. Päätettiin aloittaa keskustelualueelle viestiketju jossa kysellään, millaisia esityksiä toivottaan. Heikki tekee ketjun.

Ubuntun käytössääntö Code of Conduct on päivittynyt. Todettiin, että Ubuntu Suomen wikissä oleva käännös on vanhentunut. Suomentajaryhmä hoitaa käännöksen päivittämisen, Heikki vastaa tästä.
Lisäksi CoC:n allekirjoittamista suositellaan kaikille yhteisön jäsenille.

4. Seuraavat kaksi viikkoa

Ubuntun kehittäjien kokoontuminen Ubuntu Developer Summit eli UDS alkaa maanantaina. Kokoontumisessa suunnitellaan Ubuntu 10.04 -julkaisua ja jonkin verran myös 10.10:tä. Tapahtumaan voi osallistua myös etänä, lisätietoja Ubuntun wikissä.

5. Kehittäjät

Kehittäjäryhmällä ei ollut mitään uutta ilmoitettavaa. 10.04:n kehitys pyörähtää toden teolla käyntiin vasta UDS:n jälkeen.

9.10:n ongelmat mokkuloiden kanssa korjaantuvat todennäköisesti ensi viikolla kun uusi ydin julkaistaan. Ongelmista on myös kirjoitettu Ubuntu Suomen wikiin (mokkulat, ääniongelmat).

Digi-tv-korttien ja wlan-korttien firmwareja on siirretty linux-firmware-nonfree-pakettiin mikä on hämännyt joitain käyttäjiä.

6. Tukitiimi

Yksi roskapostittaja ja yksi häirikkö (kahdesti) suljettiin pois keskustelualueelta edellisen kahden viikon aikana.

Englanninkieliselle keskustelulle on perustettu #ubuntu-fi-en-kanava. Kanava on tarkoitettu keskustelukanavaksi Suomessa asuville ulkomaalaisille Ubuntu-käyttäjille. Tukikäyttöön kanavaa ei ole tarkoitettu.

IRC-kanavien operaattorioikeuksien selvittämiseksi Tm_T kasaa seuraavaan kokoukseen listan eri #ubuntu-fi-kanavien operaattoreista.

7. Dokumentaatiotiimi

Tiimi pohtii wikikirjan kokonaisvaltaisempaa uudistamista 10.04:ään mennessä. Samalla otetaan huomioon tuleva 10.04-pikaopas. Heikki aloittelee keskustelua tiimin sähköpostilistalla.

8. Markkinointi ja WWW

Tm_T on aloittelemassa tiimin toimintaa. Kansainvälisellä puolella Ubuntun markkinointitiimin toiminta on ollut hajanaista ja hetkellistä. Se on kuitenkin alkanut organisoitumaan, ja samalla yritetään saada Suomen markkinointitiimiä iskuun.

Tm_T ja vapaaehtoiset kirjoittavat wikiin organisoitua tietoa markkinointitiimin toiminnasta.

Aiemmin kokeiltuja tempauspäiviä (wikikirja, pakettikuvaukset) jatketaan tulevaisuudessa, kun keksitään hyviä aiheita. Tiimit suunnittelevat aiheita tempauksiin.

9. Suomentajaryhmä

Käännöksiä ei tällä hetkellä tehdä Ubuntuun, vaan tässä vaiheessa kehityssykilä kääntäminen tapahtuu upstreamissa.

10. Blogitiimi

Valmisteilla on muutama juttu mm. suomentamisjutuista sekä pilvitallennuspalveluista. Tiimi kaipaisi kipeästi WordPress-osaajaa parantelemaan mm. teemaa. Juttuja voi lähettää myös suoraan ydintiimiläisille, lisätietoja blogitiimin kotisivulla.

Blogitiimiin löytyi myös kokouksessa WordPress-osaaja (Rinol16).

11. Muut esille tulevat asiat

Päätettiin luoda Facebookiin Ubuntu Suomi -sivu, jota voidaan käyttää tiedotuskanavana. Rhkfin tekee sivun ja piilottaa vanhan Ubuntu Suomi -ryhmän näkyvistä. Sivun ylläpitovastuu on markkinointitiimillä.

Tm_T ehdotti että Ubuntu Suomen toimintaa tuodaan näkyviin kansainvälisemmin. Kansainvälisellä yhteisöllä on paljon opittavaa ja ehkä he voivat oppia jotain Ubuntu Suomen toiminnasta. Lisäksi tällä saavutettaisiin läpinäkyvyyttä, sillä Ubuntu Suomi on kuitenkin osa kansainvälistä Ubuntu-yhteisöä.

Tämä voitaisiin toteuttaa tekemällä kokouksista englanninkieliset tiivistelmät tai esimerkiksi kuukausittaiset vapaamuotoiset katsaukset yhteisön toiminnasta. Muiden LoCojen raportteja löytyy Ubuntun wikistä.

Päätettiin että markkinointitiimi ryhtyy vastaamaan kansainvälisestä tiedottamisesta. Tiimi päättää yksityiskohdat.

LTSP-työpajasta keskustellaan seuraavassa kokouksessa kun Asmo pääsee paikalle.

12. Seuraava kokous
Seuraava kokous järjestetään sunnuntaina 29.11. kello 20:30. Puheenjohtajana toimii Tm_T (Jussi Kekkonen) ja varapuheenjohtajana ja sihteerinä topyli (Juha Siltala)

-Eric S. Raymond, Linux Journal, 1/2008

Lupa tehdä

Linux ja sen ohjelmat antavat valtavat mahdollisuudet, vapauden toteuttaa tietotekniikkaan liittyviä asioita omalla työpaikalla tai oman lapsen koululla. Ei tarvitse kysyä lupaa, kun haluan toteuttaa jotakin. Linuxissa ja sen ohjelmissa ei ole hintalappua, mutta aikaa ja vaivaa asioiden toteuttaminen tietenkin vaatii.

Tämä vaivannäkö on palkitsevaa – Linuxiin pohjautuvalla tietotekniikan käytöllä on selkeä käytännön päämäärä. Linux helpottaa varsinaista työtä, koulunkäyntiä tai arkea ylipäänsä.

Yhteisö osaa

Linuxiin pohjautuvissa yhteisöissä tärkein ongelmanratkaisun väline on kysymyksen esittäminen – kysymys muotoillaan niin, että osaavammat ymmärtävät sen ja pystyvät siihen vastaamaan. Joku on jossakin aina törmännyt samaan ongelmaan aikaisemmin ja usein myöskin sen ratkaissut. Yhteisö tietää ja osaa.

Yhteisö pitää yhteyttä ja pysyy kasassa Wiki-sivujen, postituslistojen ja irc-kanavien avulla – todelliset ihmiset ovat usein vain nimimerkkejä. Tällaisessa yhteisössä tarvitaan myös rohkeutta näyttää omaan osaamattomuutensa – tyhmin kysymys on se, jota ei kysytä.

Minulle kaikista tärkein yhteisö tietotekniikan saralla on LTSP-yhteisö. Sekä työpaikallani että tyttäreni koulussa olen rakentanut LTSP-päätejärjestelmän, joka nivoo yhteen monen tasoista rautaa ja softaa. Kaiken sen mitä osaan, olen saanut LTSP-yhteisöltä. Nyt on aika laittaa tämä osaaminen eteenpäin. On on aika tavata Suomen LTSP-yhteisö.

Työpaja 2009 Valamossa

Suomen LTSP-yhteisön ensimmäisen tapaamisen idea on hyvin yksinkertainen. Emme rakenna pömpöösiä konferenssia, vaan kokoonnumme työpajaan kahdeksi päiväksi. Otamme mukaan omat kannettavamme LTSP-päätteiksi ja varaamme muutaman palvelinkoneen, joita saamme surutta hakkeroida. Tarkoitus on siis jakaa kokemuksia, ideoita, parhaita käytäntöjä ja hiljaista tietoa. Ja syödä hyvin; ehkä myös nauttia muutama lasillinen Valamon valkoista tai punaista…

Valamo tarjoaa hyvät puitteet tähän: “Rauhallisten ja valoisien tilojen lisäksi asiakkaan käytössä ovat osaavan kokoussihteerin palvelut sekä monipuolinen av-välineistö: data/videotykki, videolaitteisto kameroineen, diaprojektorit, piirtoheittimet, 16 mm elokuvaprojektori, kaiuttimet ja mikrofonit. Erikoislaitteet sopimuksesta. Valamon langaton wlan-verkko toimii kokoustiloissa (pl. Punainen vierasmaja) ja Kahvila-Ravintola Trapesassa.” (Valamo).

Käytännön järjestelyistä vastaavat Valamossa munkki Viktor, Raisiossa Ville Pöntinen ja Kokkolassa Asmo Koskinen.

Lue tarkemmin käytännön järjestelyistä LTSP5 Työpaja 2009 -Wiki-sivulta – ilmoittaudu jo tänään.

Tervetuloa Suomen LTSP-yhteisön työpajaan Valamoon!

Asmo Koskinen

Koneen rakentaminen on oikeata pioneerityötä. Mistään et saa tietoa ja jos löydät jotain vinkkiä netistä tai ehkä jopa videon, minkä luulet ohjaavan sinua oikeaan suuntaan niin olet väärässä. Informaatiota ei juuri ole ja jos onkin niin se on lopulta väärää. Lähes kaikki pitää oppia kantapään kautta kokeilemalla. Öljyjäähdytteinen kone ei sinänsä ole kallis, mutta oikeiden ja oikean kokoisten osien saaminen ensikertalaiselle oli tuskan ja työn takana. Kiristimet olivat väärän kokoisia, öljy liian tulenarkaa ja sähkövirran voimakkuuden säädin ei kestänytkään vesipumpun käyttämää virrankulutusta ja se hajosi.

Mikä sitten saa rakentamaan öljyjäähdytteisen tietokoneen?
Selitys voi löytyä youtubesta, videosta jossa rakennetaan öljyjäähdytteinen kone katselijan ‘silmien edessä’ pikakelauksena noin viidessä minuutissa ja tekijöiden kotisivuilla vielä hehkutetaan, että kuinka hyvä tämä ratkaisu nyt sitten on vaikka todelisuudessa katselijalle on näytetty vain puoli totuutta ja kulisseissa todelisuudessa on itketty verta. Ihmisiä ehkä johdetaan hitusen harhaan?

Mutta on se sen arvoista! Koneet ovat visuaalisesti jotain täysin uutta. Koskaan ennen ei ole koti-oloissa yhdistetty kahta näin radikaalia elemnettiä kuin neste ja elektroniikka. Tällaista ratkaisua mietittiin jo pieninäpoikina ylä-asteella, että jos saisi tietokone kotelon täytettyä vedellä ja että se vielä toimisi – Kyllä olisi viileä ratkaisu. Onneksi isät tai äidit ottivat yleensä tässävaiheessa luulot pois. Kun tähän yhdistää vielä erilaiset valot, lasin ja tietokonehuoneen vallitsevan pimeyden niin voisin sanoa että paketti on valmis. Kyllä on kaunista katseltavaa. Jopa tyttöystäväni hyväksyi koneen jo eräänlaisena sisustuselementtinä vähän kuin akvaarion.

Visuaalisuuden lisäksi se myös toimii. Osat pysyvät viileinä vaikka konetta kuormittaisikin hitusen enemän kuin normaali olosuhteissa. Ja vaikka öljy on lämmenyt kolmesti yli 50 asteen ja se on sen seurauksena fyysisesti täysin sammunut, silti mikään osa ei ole mennyt (vielä) rikki.

Toimivuuden ja visuaalisuuden lisäksi koneen rakentajaa ja konetta yhdistää epäinhimillinen tunneside. Vaikka välillä tuntuukin että tämä rakkaussuhde ei todelakaan ole molemminpuoleista. Kun rakentaa itse jotain ihan alustalähtien ja antaa muiden vain korkeintaan auttaa tai neuvoa niin laitteesta tulee yllättävänkin tärkeä sinulle ja olet siitä ylpeä. “Minä olen tämän rakentanut, se toimii ja olen pirun ylpeä siitä”.

- Samuli Latvala
Kantapäänkautta http://www.oilcomputer.org

1) Digiboksit

Eikö olisi järkevää pitää näidenkin boksien ohjelmistokehitys avoimena? Oltaisiin varmasti säästytty mm. ylen tekstitysmurheilta, kun joka koneessa olisi avointa softaa. Itse olen tapellut Division vdt 2020:n kanssa, joka tottakai kuuluu ylen mustalle listalle.. Visionin perusboksit toimivat kuin junan vessa, ei mitään ongelmia. Mutta auta armias noiden tallentavien kanssa. Kuinkahan hyvin nuokin toimisivat paremmin JOS nuo ohjelmistot olisi oikeasti avoimia? En toki väitä, etteikö joku softa voisikin olla avoin.

 2) Fedora 8

Fedorasta taisin kirjoitella viimeksi paljon hyvää, mutta nyt täytyy ottaa sanoja takaisin. Työpaikkani serveriin asensin fedoran jakeluksi (kuten myös työpöydille) mutta isoin takaisku tuli samba -palvelimen kanssa. Se kun tuntui toimivan ihan mielensä mukaan, yön yli ihan hyvin mutta aamulla 8:55 irtisanoi itsensä. Lisäksi työpöydillä haittasi kde:n tuen puute. Harmi, muuten redhat variantteineen tuntui hyvältä. Toistaiseksi töissä pyörii Ubuntu server edition serveri (täyden kympin valinta) ja OpenSuse työpöydät, ja tähän se ehkä jääkin vähäksi aikaa.

3) PupeSoft

Hyvä idea, mutta..
Asennusohjeet fedoran versio mille..? Mikä viimeisin vakaa versio? Näitä kyllä kyselin, mutta ensimmäiseen en saanut tietoa, toiseen vastaukseksi, että mitään ns. vakaata ei ole. Harmi, sillä nuo olivat yhdenlaisia kynnyskysymyksiä, miksei pupe sitten kuitekaan päätynyt kassa- ja toiminnanohjausjärjestelmäksi. Ehkä pupe jossain vaiheessa päivittyy niin, että se sopii myös pk -yrityksen tarpeisiin paremmin.

4) GTA Finland

Joku on varmaan kuullut tästäkin modista. No, paljastetaan. Minä laitoin sen noin kolme vuotta sitten alulle, suunnittelin, kasasin ekan tiimin jne. No, erosin viime kesäkuussa lopullisesti modista, ja jätin sen muiden käsiin.
No, nyt pojat ovat saaneet “neljännen” betan ulos. Kaksi ekaa tuli minulta ja sen aikaiselta tiimiltä. Mutta voih… Jäiset palmut ja San andreasin jäiset mäet. GO-GO. En tiedä nakertaako vai helpottaako, mutta onneksi en ole enää mukana

5) Firefox + muut yleiset selaimet

En tiedä miksi, mutta nyt ovat kaikki alkaneet kaatuilemaan. Yleisesti olen ubuntua nyt käytellyt, enkä tiedä sitten. Yleensä kaatuminen tapahtuu sivulla, jossa on paljon flash -bannerieta (mm. mtv3). Nyt tosin vaihdoin uusimpaan linux minttiin, jossa tuota ei vielä ole tapahtunut. Ehkä tämä viimeinen on turha angstaus. Tuo voinee johtua myös uudesta, teräväpiirtoa näyttävästä flashista, jonka asensin suoraan vanhan asennuksen päälle…?

 Jepjep. Ensikerralla jotain vähän järkevämpää On tässä paljon hyviäkin asioita tapahtunut..

Juho Valkila

Osa tekstistä on syntynyt omien kokemusten perusteella, toiset muiden kokemusten perusteella. Tarkoituksena ei myöskään ole tuoda omia mielipiteitäni erikseen julki eikä niitä selitellä vaan tuoda hieman ilmi ajatuksia “pingviinin pahoista puolista”. Tarkoitus ei myöskään ole erikseen tuoda juuri näitä mainittuja tapauksia ilmi vaan ne ovat mukana aivan sattumalta, tai pikemminkin siksi että ovat vielä suht tuoreessa muistissa.

Kaikkihan tuntevat sen syklin jossa entisestä W kirjaimella alkavan operaatiosysteemin käyttäjästä tulee linux kokeilija? Aikaa kuluu, hermoja menee mutta lopussa paistaa tunnelin päästä valo. Valon saavutettuaan tästä ihmisestä tuleekin linux käyttäjä, sekä hyvässä että pahassa. Linux on hallussa suhteellisen hyvin mitä tavalliseen arkikäyttöön tulee, windows on enää hailea muisto.

Todettuaan että “hei, tämähän on todella siisti juttu ja miksi ihmeessä sitä W:tä käytin koskaan edes” astuukin pinviinin paha puoli esiin. Jotenkin tulee tarve kertoa vähintään puolelle maailmalle kuinka hieno ja mahtava se linux on. Ja kun käy niin että se maailma ei välttämättä ole niin kauhean kiinnostunut taas kerran siitä linuxin erinomaisuudesta kuulemaan niin iskee harmitus. Saati sitten kun jostain kaikuu väite “se on huonompi kuin W” niin sota on valmis.
Armoa ei anneta, tunneta eikä varsinkaan pyydetä. Viimeiseen mieheen tuodaan omia näkemyksiä ilmi, ja lopussahan kukaan enää edes muista kaiken syyttämisen, haukkumisen ja kiukuttelun keskellä että kyse on loppujen lopuksi vain siitä kuka tykkää ja mistä käyttöjärjestelmästä. Niinhän se päättyy että hyväkin tuttavuus (jopa ystävyys) voi loppua ja kenelläkään ei enää ole hyvä mieli.

Aikaa kuluu ja tämä tuore pingviinin käyttäjä kasvaa henkisesti ja toteaa että samapa tuo nyt sitten on mitä käyttöjärjestelmää ne ihmiset käyttävät.
Mutta kun johonkin se energia on purettava? Suomalaisen miehen vaimon saa haukkua vaikka miksi mutta arvosteleppa autoa.
Uskomattoman moni linux käyttäjä tuntuu olevan ympäristötietoinen ja käyttävän julkista liikennettä. Puuttuu siis se jota ei saa arvostella. Jollakinhan se on korvattava, ja kun henkinen kasvu on opettanut ettei pingiivinin pakkomarkkinointi W:n käyttäjille ole ehkä fiksuin keino, niin tilalle tulee omien linux mielipiteiden puolustaminen, samalla mentaliteetilla kuin sitä autoakin puolustaisi.

Joku piru parka haluaa kuulla mielipiteitä onko kde, gnome, xfce tms. kuinka hyvä työpöytänä ja millaisiahan eroja niillä on. Voi herrantuuteli kun hän juuri ampui lähtölaukauksen johonkin uskomattomaan. Menee ehkä päivä, tai 10 minuuttia kun jo julistetaan kuinka tuo tai tämä on siis aivan selkeästi parempi kuin se toinen joka siis on täysin tyhmä eikä sitä käytä kuin täydelliset torvelot tai supernörtit. Jutut ovat oikeasti välillä jo niin tunteellisia että itsenäisyysjulistus, kansallislaulu tai suomalaisten rakastama saunakaan eivät saa moisia väreitä aikaan.
Gnomen käyttäjiä haukutaan tyhmiksi ja laiskoiksi. Gnomen tekijöitä arvostellaan siitä kuinka he pitävät käyttäjiä tyhminä ja laiskoina. KDE taas on vain nörteille ja sellaisille jotka haluavat koko ajan ainoastaan säätää. KDE:n kehittäjiä pidetään ylinörtteinä joiden tarkoituksena on tuottaa työpöytä nörteille. Gnomen käyttäjät tykkäävät yksinkertaisista asioista, pitävät turhia säätämisiä turhina ja tyhjänpäiväisinä kun taas KDE käyttäjät ihmettelevät miksi niitä pitää käyttää vaikka ne siellä ovat ja toisaalta eikö se ole hienoa että saa säätää ja eikö se ole hienoa kun vapautuu “vapauden kahleista jotka rajoittavat ihmisen tekemistä”?

VS = ?

Joskus tuntuu että olisi parempi kun saatavilla olisi vain yksi distro yhdellä työpöydällä. Liika vapaus kenties sekoittaa ihmisen pään? Ainakin toisinaan?

Muutenkin tuntuu että linux käyttäjät ovet paljon herkempiä muillekin tietokoneeseen liittyville asioille kuin “ne muut”. Jos et tykkää ohjelmoida jollakin niistä tunnetuista ohjelmointikielistä jotka suosittuja ovat pingiivinien keskuudessa, olet vähintäänkin outo lintu, ehkä jopa vaarallinen joka on parannettava saarnaamalla. Olepas vaikka henkilö josta on hauskaa jollain vanhoilla alkukantaisilla basic kielillä jotain joskus ohjelmoida. Tai edes tuoreemmilla sellaisilla. 50% pitää sinua outona ja välttelevät sinua koska pelkäävät jonkin taudin tarttuvan. Loput sitten alkavatkin superagressiivisen “käytä C kieltä” markkinoinnin joka on pahimmillaan kauheampaa saastetta kuin joulun alla postilaatikosta putoavat mainosläjät.

Siinä on turha yrittää selitellä että ohjelmointi on vain ja ainoastaan harrastus jolle on aikaa ehkä tunti tai kaksi viikossa ja kuinka ei edes kiinnosta tehdä mitään ihmeellistä. Kunhan nyt vain saa jonkin tikun ruudulla liikkumaan omaksi ilokseen.
Ei muuten auta, koska “C++ on oikeasti niin mahtava kieli ettet edes tajua. Se saa sinut ajattelemaan ohjelmointia aivan uudella tavalla, opettele nyt ihan oikeasti sitä ja heitä se basic mäkeen kun sillä mitään tee hölmö. Sitä käytä kukaan paitsi täydet torvelot.”
No, en halua oppia ajattelemaan ohjelmointia uudella tavalla, tämä vanhakin on ihan hyvä ja saa sen tikun liikkumaan siinä ruudulla ihan kivasti. Ja jos sen käyttäminen tekee minusta torvelon, olenpa ainakin onnellinen sellainen sitten.

Hyvää loppuvuotta kaikille, ja toivottavasti Ubuntu Suomen mahtava menneisyys saa yhtä mahtavaa jatkoa tulevaisuudessakin. Yritetään olla kilttejä, vaikka olemmehan mekin vain ihmisiä jotka diggaavat pingviiniä

E.K.Virtanen – asciiworld@gmail.com
www.ascii-world.com