“Samoin Linux-ytimen koodista suuri(n?) osa on ajurikoodia, jota “yllätys” kyllä tuottaa/tuotattaa hyvin pitkälle myös laitevalmistajat itse.”

Linux ei ole vain ydin vaan Linux on kokonainen käyttis. Monoliittine ydin tarkoittaa samaa kuin käyttistä. Käyttis on siis kokonaisuus ytimestä, ajureista, verkkoprotokollista, tiedostojärjestelmistä, muistinhallinnasta ja muutamista muista asioista. Ajurit kasvattavan käyttiksen osaa koska ilman ajureita käyttis ei voi toimia kun se ei osaa käyttää laitteistoa ja tarjota niitä muille softille.

Monoliittinen ydin on sama kuin käyttis. Monoliittinen ydin on vain koko käyttis “liimattuna” yhdeksi binääriksi, jossa on tiukasti kaikki osat liitetty ytimen rajapintoihin jolloin niitä ei pystytä erottelee toisistaa erikseen kuten muissa käyttisrakenteissa.
Vain asioista tietämätön väittää Linuxia vain ytimeksi ja käyttis koostuu Linuxista ja jostain muista ohjelmistoista. Fakta on vain että Linux on monoliittine eli se on käyttis ja GNU kehittäjät eivät kestäneet sitä että joku suomalaine opiskelijakloppi ohjelmoi oman käyttiksen ja julkaisi sen GPL lisenssillä, mihin ei GNU kehittäjät kyenneet. GNU käyttishä on vielä ihan kesken kun ei tuo Hurdi oikei menesty ja Linux onkin sitten suosituin käyttis monilla ohjelmisttaloilla kuten Canonicalilla ja Linuxia käytetään käyttiksenä Ubuntu-systeemissä. Ubuntu siis on Linux käyttistä hyödyntävä ohjelmistokokonaisuus johon kuuluu käyttis + midleware + application programs ja paljo muuta.

http://www.amazon.com/gp/reader/0130313580/ref=sib_dp_pt/103-7158569-1619062#reader-link

The most fundamental of all the system programs is the operating system, which controls all the computer’s resources and provices the base upn which the application programs can be written.

“This is crucial, but subtle, point. The operating system is that portion of the software that runs in kernel mode or supervisor mode. It is protected from user tampering by the hardware (ignoring for the moment some of the older microprocessors that do not have hardware protections at all). Compilers and editors run in user mode. If user does not like a particular compiler, he is free to write his own if he so chooses; he is not free to write his own disk interrupt handler, which is part of the operating system and is normally protected by hardware against attempts by user to modify it.”

RedHatille, Sun MicroSystemsille ym. ohjelmataloille panostus Linuxiin ei ole tietenkään hyväntekeväisyyttä. Kyse on kehitysprosessin tehostamisesta. Linux on alunperin Torvaldsin kokonaan koodaama järjestelmäydin l. kernel, jonka pohjana oli Minix -niminen Unix-kernel.

Kernelin kehittäminen “tyhjästä” on hyvin kallis prosessi ohjelmistotaloillekin. Miksi jättää kehittämättä avoimesti jaossa oleva kerneliä, kun kaikki hyötyvät: Torvalds, Red Hat, Sun MicroSystems, IBM, avoimen lähdekoodin yhteisö? Linuxin tapauksessa ohjelmistotalot maksavat selkeästi kehitystyöstä, eivätkä pönkitä koodin l. algoritmien “omistajan oikeutta” ohjelmistoihin.
Huomaa, että MS:n EULA:n mukaan (olet kai lukenut ja ymmärtänyt?) sinä ET omista ostamaasi ohjelmistoa, olet vain lisensoinut sen MS:ltä käyttöösi.

Jos olet lukenut Eric S. Raymondin alkuperäisen kirjoituksen, josta tässä on kyse, niin olet kai huomannut, että sen fokus on avoimessa kehitysmallissa, jota verrataan suljettuun kehitysmalliin – “katedraali ja basaari”.
Pysy asiassa ja argumentoi väitteesi.

GPL ei estä tekemästä rahaa avoimilla ohjelmilla, lue ja perehdy. Vai miten Novell ja Red Hat voivat olla pörssiyhtiöitä, joiden tulokehitys osoittaa ylöspäin?

“Canonicalhan ei koodaa juuri mitään eikä rahoita koodausta tähän linux- ja avokoodisovellusten ekosysteemiin.”

Tuohan ei pidä alkuunkaan paikkaansa, kummankaan väitteen osalta.

Samoin Linux-ytimen koodista suuri(n?) osa on ajurikoodia, jota “yllätys” kyllä tuottaa/tuotattaa hyvin pitkälle myös laitevalmistajat itse. Olisikin erikoista, mikäli sponsoroidun kehityksen osuus Linux-ytimestä olisi merkittävästi pienempi kuin tuo mainittu 90%. Esimerkiksi Linusille toki maksetaan kehityksestä, mutta hänen kehitystyötään ei ylhäältä määrää mikään kaupallinen toimija, ja silti mm. häntä tukevat kaupalliset toimijat hyötyvät mm. Linuxin kehityksestä.

Kyllä, Eric S. Raymond kuvaa totuudenmukaisesti sekä Fetchmailin kehitystä, että basaarimallia muutenkin. Ja kyllä, Linuxin alkuvaiheet ovat olleet luonteeltaan täysin epäkaupallisia, eikä alkuvaiheissa kukaan ole saanut Linux-harrastuksestaan penniäkään rahaa. Basaarimallilla voidaan sekä tällaisessa, että myöskin osittain kaupallisessa vapaan lähdekoodin kehitystyössä (huom. ei “avokoodin”) “repiä” hyöty yhteisöstä erityisesti bugikorjaus/tietoturvamielessä.

Pelkkä avoin lähdekoodi ei riitä (kuten kirjassa todetaan, avoin lähdekoodi ei ole taikapölyä), vaan tarvitaan avoin kehitysmalli ja yhteisöllisyys. Se on kokonaan toinen juttu, maksetaanko jollekkin tai joillekkin kehittäjälle rahaa vai ei.

—-

Olempahan itsekin korjannut kyseiseen suomennokseen vähintään tuon 5 kohtaa, mutta jotenkin tuntuisi hassulta törkätä nimeään minnekkään vielä tuollaisilla “ansioilla”. Katsotaan sitten lisää jos todellisia korjauksia on joku 25 tai enemmän. Kiitoksia paljon kaikille suomentajille! Tuskin olisi tuota tullut luettua ilman suomennosta.

Canonicalhan ei koodaa juuri mitään eikä rahoita koodausta tähän linux- ja avokoodisovellusten ekosysteemiin. Sitähän tekevät muut linux-toimijat, kuten RedHat, Novell/Suse ja Mandrivakin ja tietysti kaupalliset tuote/ohjelmistotalot IBM, SUN, Google, Intel ja muut sekä verovaroin kustennettuna joissain opinahjoissa tietyt ihmiset.

Linuxin ytimen koodistahan tulee ict-firmojen lisäksi vain noin 10 % ns. yhteisöihmisiltä ja heistäkin suurin osa tienannee leipänsä jonkin tämän alan kaupallisen toimijan leivissä. Pelkkä harrastus on siis kyllä oikeasti varsin marginaalista.

Eihän linuxia ja merkittäviä avokoodisovelluksia tehdä oikeasti minään harrastustoimintana pääasiassa. Jos jotain tuollaista yritetään nyt jälleen uskotella.

IBM, SUN, Intel, Google … ja muut tuollaisethan tämän pääasiassa takaavat ja rahoittavat, omine etuineen.

Itse Linuskin on kaupallisen ohjelmistotalon palkkalistoilla.
Mikään ilmaiseksi puuhastelu kun ei elätä ketään.