Itse henkilökohtaisesti toivoisin, että erilaiset kehitysversiot ohjelmista jäisi pois vaan käytettäisiin tuoreinta vakaata versiota esim. selaimesta, GCC:stä ja jne. eikä mitään release candidatea. Poikkeuksena sitten olisi joku multimediajuttu, missä kehitysversio voi mahdollistaa parempaa toimivuutta ja yhteensopivuutta muiden käyttöjärjestelmien kanssa.

Sen lisäksi itse arvoistaisin paljon jos Ubuntu toimisi suunnannäyttäjänä ja olisi kehitetty mahdollisimman pitkälle standardien mukaan. Esim. kaikki skriptit tarkistettaisiin, että ei ole mitään mitään shellikohtaisia erikoisuuksia vaan olisi tehty sh -yhteensopivaksi, käyttöjärjestelmä olisi mahdollisimman täydellisesti LSB -yhteensopiva (helpottaisi suljetun koodin lisenssien sovellusten asentamista ja lähitulevaisuuden Linux -pelejä!) ja noudattaisi erilaisia desktopstandardeja. Yleensäkin voisi pistää paljon painoa laadunvalvonnalle kun Ubuntussa on valitettavasti merkkejä siitä, että hyvistä perustuksista huolimatta, on pientä bugitusta ja ongelmaa kuin jossain viime vuosikymmenen koti Windowseissa.

Sellaisia laadunvalvontaoperaatioita voisi olla yksinkertaisesti kaikille komponenteille ajettavaa testipenkkiä missä syötetään random syötettä ja tarkistetaan mitkä failaa käsittämättömästi tai kaatuvat. Toinen olisi _kaikkien_ virheilmoitusten tarkistaminen, että ne asiallisesti kirjoitettu. Kolmas voisi olla ihan projektitasolla tehtävä testi, että kääntelee mahdollisuuksien mukaan kääntäjän tarkistusvivut kireälle ja tarkistaa näin mitä projekteja on ollut tekemässä joku jota kiinnostaa laatu. Jos käännös failaa huonon koodin takia niin voi merkitä jotain projekteja laadultaan “arveluttaviksi”. Tietoturva- yms. syistä pitäisi myös kaikki koodi käydä läpi ja tarkistaa, että missään ei käytetä niitä C-standardikirjaston rikkinäisiä funktioita jotka mahdollistaa puskuriylivuodon.

Toki sitten samaan testipenkkiin pitäisi tehdä joku checklist millä testataan kaikkien GUI-sovellusten toimintaa. Esim. jos käyttäjä vaihtaa resoluutiota, teemaa, työpöytätehosteita päälle/pois jne. niin mikään softa ei reistaile niin, että tämän käyttöliittymä esim. jäisi ruudun ulkopuolelle. Komentoriviohjelmat sitten voisi tarkistaa, että valitsimet on GNU coding standardin mukaisia.

Viimeinen laadunvalvonta vaihe sitten menisi lokalisointiin, että lokalisointi tosiaankin on tehty joka paikkaan ja joka kielelle, mutta ei kuitenkaan liioiteltuna, että on esim. tietoja -ikkunassa selvillä softan nimi, että käyttäjä osaisi sen käynnistää komentoriviltä.

Sellainen uusi käyttöliittymäominaisuus kyllä olisi kiva, että ohjelmien dokumentaatioiden keskittäminen käyttöliittymässä, että olisi joku “Ohjeet” -kansio mistä löytyisi kaikkien asennettujen ohjelmistojen HTML -käyttöohjeisiin joku kuvake, että ei ihmetellä mistä ne löytyy tiedostojärjestelmän uumenista.

Ubuntu on pelkkä välikäsi koko asiassa. Jos ei jaksa/voi olla kärjessä nii kannattaa keskustella Debianin kehittäjien kanssa joista ne toteutukset Ubuntuun tulee kun Ubuntu on Debianin unstable kehityshaaran tuotos.

Canonical ei voi päättää kaikkea Ubuntussa koska ei ole kuin Microsoft Windowsin suhteen. Canonical ei voi määrätä kehitystahtia Gnomesta tai sovelluksista mitä käytetään vaan se vain paketoi ne omaan jakeluun sitä mukaan kun valmistuu. Canonical voi kyllä lähteä tekemään yhteistyötä joidenkin osa-alueiden kehittäjien kanssa nopeutaakseen kehittymistä mutta tällöin juuri kaikki muut jakelut saavat samat ominaisuudet ja sitä se avoin koodi on, kaikki hyötyvät mitä yksi tekee.

Tälläisiä Brainstorm keskuksia tarvitaan mutta on tehokkaampaa siirtyä suoraan sinne joen alkulähteille eli esimerkiksi Gnomen Wlan ajurien postituslistalle missä se todellinen kehittäminen tapahtuu ja siellä saa nopeasti kaikenlaista eteenpäin kun osaa korrektisti käyttäytyä ja selittää asiansa hyvillä perusteilla.

Miksei voisi olla vaikka jokin wiki-pohjainen selkeä portaali, missä olisi ohjeet jäsenneltyinä aihealueiden ja distrojen mukaan.
Esim. miten asennetaan Ubuntuun 3G-mobiilidata-usb tikku Option iCON 225 toimimaan Suomessa… ja tarvittaessa ohjeet Ubuntu 6.06…7.10…8.04 ja selkeät kattavat ohjeet, mistä pois kaikki tyhjänpäiväinen höpöttely. Näitä Ubuntun ohjeita vaivaa sama ongelma kuin sähköposteja, joissa asia hukkuu kaikkeen turhanpäiväiseen.

Olen yrittänyt saada Option iCON 255 3Gmobiilidata-usb-tikkua toimimaan Ubuntu 8.04:ssä, mutta toistaiseksi vielä täysin onnistumatta.
Löysin lähinnä parhaat ohjeet ranskaksi :
http://www.blogeee.net/2008/03/14/tutorial-une-cle-3g-sur-votre-ultraportable-pour-30e/

Ja olen yrittänyt asennusta tälläisellä tiiviillä ohjeella :
————————————————————————
Option iCON 225 Ubuntu-ASENNUS (kesken)
=======================================

1. Asennus

Avaa Pääte-ikkuna
Luo hakemisto : mkdir Option-iCON
ja siirry sinne : cd Option-iCON
Lataa asennuspaketti :
wget http://asuseee.free.fr/tuto/01/icon225.tar.gz
Pura paketti : tar zxf icon225.tar.gz
Asenna : sudo ./install.sh
Lisää oma PIN-koodi : gedit conninfo.ini
korvaa “# PIN=” esim. “PIN=1234“
Palveluntarj : korvaa “# APN=” esim. “APN=internet.saunalahti”

2. Yhteyden käyttö (tähän voisi joku tekaista jonkin graafisen
käyttöliittymänkin…)

Kytke Option USB-modeemi
Avaa Pääte-ikkuna
Siirry hakemistoon : cd Option.iCON
Yhteyden käynnistys : sudo ./connect.sh up
…
Yhteys tuntuu muodostuvan, tulee Connected;
mutta sitten ilmoitus ettei IP-osoitetta saada palvelusta ):
…
Yhteyden lopetus : sudo ./connect.sh down
————————————————————————

Asennus tuntuu periaatteessa tuolla ohjeella toimivan, mutta yhteyden käynnistyksessä tulee ilmoitus ettei IP-osoitetta saada ja oma osaaminen loppuu tähän toistaiseksi …. ) :

Samat palikat löytyisi samoista paikoista, näyttäisi samoilta ja toimisi samoin. Kun vielä EU saa pakotettua Microsoftia avaamaan koodejaan niin saadaan vielä joku päivä samat ohjelmatkin toiminaan Ubuntussa.

Ubuntun pitäisi ottaa mallia Windowsista. Muuten ei Ubuntulla tule olemaan mahdollisuuksia. Ihmiset käytää Windowsia koska ne on tottuneet käyttämään ja ne osaa käyttää. Ei ne halua opetella kaikkea uudestaan.