Suoraan sisältöön

Kiinalainen verotoimisto eli Linuxin käyttäjäkokemus

Minua on mietityttänyt miksi Linux edelleen koetaan vaikeana. Onko se oikeasti hankala ja jos on niin mikä siinä on hankalaa esimerkiksi verrattuna Windowssiin? Toisin sanoen: Mikä on Linuxin tarjoama käyttäjäkokemus?

Ongelmana ongelma

Linuxin työpöytäkäyttö ei ole ongelma. Olen seurannut vierestä kuinka aloittelijat käynnistävät ohjelmia, käyttävät niitä ja tallettavat työnsä ilman sen kummempaa opastusta. Kun tähän lisätään webbiselailu ja sähköpostin luku, on peruskäyttäjän tarpeet tyydytetty. Ongelmat alkavat silloin kun jokin ei toimi.

Olen kiteyttänyt (enemmän tai vähemmän onnistuneesti) Win/Linux -ongelmanratkaisun veroprosentin laskentaan. Eli huomaat että veroprosenttisi on väärä (ongelma) ja sitten ongelma yritetään ratkaista (ongelmanratkaisu).

Windows: “Arvotaanko uusi veroprosentti? paina OK “

Suurin osa Windows-käyttäjistä ei *oikeasti* osaa ratkaista käyttöjärjestelmän ongelmia. Mutta koska ongelmanratkaisu tehdään graafisesti, käyttäjälle tulee tunne että hän voi edes yrittää. Netistä löydetty ohjelma tai ajuri, joka lupaa korjata ongelman tai parantaa koneen suorituskykyä asennetaan ajatusta nopeammin. Oheistuotteena asentuneet haittaohjelmat yritetään sitten poistaa myöhemmin toisella netistä löydetyllä ohjelmalla. Vaikka tämä “ylläpito” useimmiten vain pahentaa tilannetta, käyttäjä on voinut tehdä “jotain”.

Käyttäjä: Mutta hei, onhan arvottu veroprosentti parempi kuin …. ei veroprosenttia ollenkaan?

Linux: “Anna veroprosentin laskennan parametrit. Kiinaksi”

Linuxissa ongelmatapauksissa siirrytään loppukäyttäjälle usein täysin outoon ei-graafiseen maailmaan, jossa ei pysty tekemään mitään vaistonvaraisesti. Komentorivi aiheuttaa erittäin voimakkaan voimattomuuden tunteen jos ei tunne yhtään komentoa. Sama kuin joutuisi oikaisemaan veroprosenttia verokonttorissa, mutta virkailija puhuisi vain kiinaa.

Käyttäjä:
a) opettelisinko kiinaa?
b) kysyisinkö foorumilta?
c) kysyisinkö foorumilta haukkuen samalla Linuxia?
d) haukkuisinko vain Linuxia (foorumilla)?

Linux error

Tyytyväinen käyttäjä?

Tässä on siis villakoiran ydin. Windowsin ongelmatilanteessa voi kuka tahansa aina tehdä jotain (siis klikkailla) vaikkei systeemin tila siitä yhtään paranisi mutta Linuxin ongelmatilanteessa kuka tahansa ei voi tehdä mitään. Ongelmanratkaisua sinänsä on tutkittu paljon ja yksi motivaatioon vaikuttava tekijä on ongelman koettu vaikeusaste. Tässä kohtaa uusi Linux-käyttäjä törmää betoniseinään, joka saa helposti sanallisen muotoilun: “Linux on vaikea käyttää”. Käyttäjäkokemus on siis näissä kahdessa tapauksessa hyvin erilainen:

windows-käyttäjä: en tajua mitään mutta voin kokeilla erilaisia asioita
linux-käyttäjä: en tajua mitään enkä voi tehdä mitään

Kumpi on tyytyväisempi?

Onko Linux on siis vieläkin elitistinen? Niin kauan kuin ongelmanratkaisu vaatii komentojen osaamista, Linux on elitistinen. Tässä ei mielestäni ole mitään vikaa. On hienoa jos Linux-käyttäjä -sanassa on lievä experttiyden klangi. Mutta tuo sama klangi takaa ettei Linux yleisty.

Yhteenveto:
Windows: “*Maksavalle* asiakkaalle”
Linux: “Kiinalaiselta veroasiantuntijalta kiinalaiselle veroasiantuntijalle”

Entä tulevaisuus?

Linux-käyttäjäkokemus paranee kun uuden käyttäjän käyttäjäkokemus saadaan toivoa antavaksi myös ongelmatapauksissa (vaikkakin se olisi valheellinen vrt. Windows). Tämä on mahdollista kehittämällä ongelmanratkaisua graafiseksi tai ottamalla ylläpito pois käyttäjiltä.

Graafisen ratkaisun ongelmana ovat erilaiset graafiset käyttöympäristöt (Gnome, KDE jne.) Yhtenäisen mallin rakentaminen näiden välille voi olla hankalaa.

Ylläpitotehtävien ja ohjelmisto-ongelmien ratkaisun poistaminen käyttäjältä vaatii erilaisen lähestymistavan käyttöjärjestelmään: palvelukonseptin. Tällöin käyttöjärjestelmä on palvelu, joka tilataan esimerkiksi verkko-operaattorilta. Käyttäjä ei voi ylläpitää konettaan (ellei halua) vaan se tehdään muualla.

Linux palveluna ratkaisisi monen peruskäyttäjän ongelmat ja vieläpä erittäin kustannustehokkaasti. Kuka ehtii ensin?

When there is a freedom, there must be also hope 😉

Ari Häyrinen

13 Responses to “Kiinalainen verotoimisto eli Linuxin käyttäjäkokemus”

  1. Timo Jyrinki Says:

    Artikkelissa on hyvää pointtia. Mutta 🙂 Oman kokemukseni mukaan “kuka tahansa” ei osaa Windowsissa yhtään sen enempää tehdä mitään, jos ongelma tulee vastaan.

    En halua kiistää artikkelin perusajatusta mitenkään enkä väittää että vapaiden ohjelmistojen työpöytäkäyttö olisi jo täydellistä kaikissa tapauksissa. Mutta haluaisin kysyä onko jälleen “kuka tahansa” tässä jo ihminen, joka on opetellut vuosikaudet sitä miten googlaillaan ja klikkaillaan Windowsissa eri (haitta)ohjelmia käyntiin Internetistä. Tai miten asennellaan uusimpia laiteajureita – ei kukaan oikeasti tavallinen ihminen osaa tuota tai tiedä mikä ajuri edes on (minkä vuoksi on mukavaa että Linuxissa useissa tapauksissa kaikki tarpeelliset ajurit ovat valmiina, toisin kuin Windowsissa).

    Onko jollain jotain artikkelissa mainitsematonta kiteytystä aiheesta? Jotenkin vain itselläni on sellainen kutina, että lähes aina puhutaan hieman enemmästä kuin keskivertokäyttäjästä, kun verrataan Windowsin “helppoa” säätöklikkailua Linuxin “hankalaan” joko klikkailuun tai sitten tosiaan tähän päätteessä työskentelyyn. Eli onko kirjoittajilla kuitenkin se oma “Windows-tehokäyttäjä”-tausta joka vaikuttaa siihen (jossain määrin) että oikeasti tavallisten käyttäjien näkökulmaa ei ole niin helppo nähdä?

    Yhtenä pienenä asiana puhuu puolesta, että Ubuntun asentamisen jälkeen joiltain tuttavilta on tullut vähemmän kyselyitä kuin Windowsin aikaan – ehkä ne sovellukset tosiaankin löytyvät helpommin Lisää/poista sovelluksia -ohjelmalla (Windowsin aikaan sai opettaa miten ladataan ohjelma netistä, tuplaklikataan .exe-tiedostoa ja miten uskaltaa painaa “Seuraava” mihinkin kohtaan), ja Gnomen asetukset Järjestelmä-valikosta helpommin kuin Windowsin ohjauspaneelin lukuisat sekavat osiot. Päivitysten hallinnalla on hoitunut minulta kyselemättä niin turvapäivitykset kuin koko Ubuntunkin päivitykset.

    Niille jotka osaavat klikkailla, satunnaisten ohjelmien klikkailu on kyllä jonkin verran helpompaa kuin käskyjen kopioiminen pääteikkunaan. Toisaalta aiempaa usemmin voitaisiin esim. Ubuntun käyttäjille tarjota esim. ajuria uudempana .deb-pakettina, ja sanoa että “klikkaa tämä auki ja valitse Asenna” – ei kovin hankalaa. Kyse on siis myös ohjeista ja niiden kirjavuudesta.

    http://www.getdeb.net/ on aika pitkälle tällainen klikkailijoiden unelma Ubuntulle, saa ihan vapaasti pistää koneensa solmuun satunnaisilla netistä ladatuilla ohjelmilla, ymmärtämättä mitään 😀

  2. Juha Siltala Says:

    Nykyäänhän on myös mahdollista käyttää ohjelmistojen web-sivuilla apt: URIa, jota klikkaamalla paketti asentuu. Ymmärtääkseni Gutsyssä on apturl-paketti, jonka asennuksen jälkeen tuollaiset linkit toimivat.

    Jos siis “coolprojectilla” on web-sivusto, he voivat tällätä sinne linkin “Asenna coolproject klikkaamalla tästä”. Lisätietoa: http://www.apturl.net/

    Sinänsähän tuossa systeemissä on sama ongelma, joka Timoakin yllä pelottaa getdeb.netin tapausessa (ja sama ongelma kuin Windowsissa).
    🙂

  3. Petri Salo Says:

    Windowsissa käyttäjälle annetaan valheellinen kuva, että hänellä on mahdollisuus ratkaista ongelma. Ainut toivo Windows-käyttäjälle on, että järjestelmä saa asian ratkaistua, käyttäjän on vain tehtävä kompromissit.

    Linuxissa ongelman ratkaisua saattaa joutua opettelemaan enemmän, mutta ainakin sen osatessaan saa kaiken eteentulevan ratkaistuksi.

  4. Ari Häyrinen Says:

    @Timo Jyrinki: On kyllä ihan totta tuo mitä sanot.

    On tosi hankalaa ajatella asiaa puhtaalta pöydältä, koska niin helposti olettaa peruskäyttäjästä liikaa. Tarkemmin kun ajattelen asiaa, niin eipä esimerkiksi niistä tutuistani joille olen Linuxin asentanut, kukaan osaisi näytönohjaimen ajureita asentaa (Win eikä Linux-koneeseen).

    Voisi ajatella että kuka tahansa on sellainen ihminen, joka käyttää Win-konetta ja jonka kaveritkin käyttävät win-konetta. Ja näin syntyy sosiaalinen “klikkailuympäristö” eli ehkä päädytään siihen että windows koetaan helpommaksi vain koska kaverillakin on sellainen.

  5. Risto H. Kurppa Says:

    Hyvä kirjoitus, puuttumaan jäi kirjoittajan nimi/nimimerkki tekstin lopusta – voisiko sen vielä lisätä?

  6. Ari Häyrinen Says:

    Kiitos, nimi lisätty

  7. Risto Hyvärinen Says:

    Minä olen nyt käyttänyt 18 vuotta tietokoneita. Etupäässä ns. IBM-yhteensopivia. Alkuun käytettiin IBM-Dossia, kun Windows 3.0 versiota ei silloinen AT-tason kone pyörittänyt. Sitten käytettiin vähän aikaa IBM OS2:a, joka vaikutti Windows 3.1:n verrattuna käyttökelpoiselta, mutta sitten Windows 95:n jälkeen vaikutti, että OS2 vaan yksinkertaisesti kuoli pois.
    Windows 95:n kanssa vihdoin loppui komentoriviltä nysvääminen, kun samat asiat onnistuivat jo Applesta tutulla kuvakkeiden hiirellä raahaamisella. Siihen aikaan Apple oli kallis kone ja sitä käytti vain “eliittiporukka”, joten ei ollut kovasti vaihtoehtoja.
    Sitten jouduin töiden puolesta tutustumaan Windowsin NT:n, joka oli vallalla yrityspuolella. Koulussa myös opetus painottui Windows NT:n. Koulussa tuli myös joskus vuonna 1998 tutustuttua johonkin RedHatin versioon ja sitä sitten asenneltiin komentorivipohjaisesti.
    Luokkakaveri kokeili asentaa myös samaa RedHatia ja kertoi asentaneensa sen 11 kertaa ja vaikka kirjoitti paperille ylös, mitä teki, niin aina oli eri näköinen.
    Silloin Linuxia oli ainoa mahdollisuus käyttää VGA-tilassa, kun ohjelma ei tunnistanut näytönohjainta.
    Sitten tuli mieleen, että mitä sillä voi tehdä? Ohjelmien puutteessa meni pelkäksi komentorivin näpyttelyksi ja tuli todettua, että tämähän on jo nähty DOS aikaan.
    Opiskelin koulussa tietokoneasentajaksi, joten koneiden sielunelämä tuli jokseenkin tutuksi.
    Sitten piti kasata koneita, joissa tuli mukana pääsääntöisesti joku Windows versio, joten sitä oli pieni pakko opetella käyttämään, jotta osasi kertoa edes jotain, kysyttäessä kuinka sitä käytetään.
    Ohjelmien asennushan meni ja menee edelleen pääsääntöisesti laittamalla lätty koneeseen ja klikkailemalla OK:a ja enteriä aivan riippumatta siitä, mitä ohjelmia asennetaan, enkä puhu nyt netistä imuroiduista ohjelmista. Sen homman osaa tehdä tavallinen käyttäjäkin, kun asennetaan suomenkielisiä ohjelmia.
    Koneisiinhan asennetaan juuri ne ohjelmat, jotka asiakas on tilannut, eikä sävelletä muuta.
    No, nyt olen sitten käyttänyt vaihtelevalla menestyksellä 10 kk Ubuntu Linuxia. Kaikki on helppoa niin kauan, kuin ohjelmat löytyvät joko Lisää-posta sovelluksen tai Synapticin kautta. Jos sitten netistä löytää niiltä sadoilta sivuilta, mitä RSS-lukija löytää, jonkun mielenkiintoisen ohjelman, niin heti alkoi ongelmat. Joka pahuksen paketti on asennetava jollain erilaisella komennolla, joka on mieluummin väännettävä komentoriviltä, koska niin tekevät kaikki todelliset Linux-käyttäjät. Minä kun kuvittelin jättäneeni komentorivin jo 90-luvulle. Onhan se nopea ja vaikka mitä, jos sattuu tietämään sen putken, joka siihen pitää kirjoittaa, tai löytää sen jostain Internetin syövereistä, josta voi sen kopioida ja liittää omaan pääteikkunaan, jolloin ohjelma hyvällä tuurilla asentuu.
    Jos tulee ongelmia niin Foorumi on huono ajatus, koska se ei toimi! Kyllä on täytynyt valtaosaan ongelmista etsiä ratkaisua kokonaan muualta.
    No silti olen jaksanut käyttää Ubuntua muutamista syistä, joista ensimmäinen on, että kirottu buuttailu ohjelmien asennuksen tai päivitysten jälkeen on tarpeetonta ja toisena se, että pyörii tällaisessa “isoisän aikaisessa” koneessa suurin piirtein pottuilematta.
    Windows-konetta ei silti ole vielä voinut laittaa eläkkeelle, koska pelien ja multimedian suhteen ei ole löytynyt muuta ratkaisua, jollei halua pelata Commodore 64:n ajan näköisiä pelejä.

    Varmaan jotain huomioita jäi kertomatta, mutta eiköhän liene tärkeimmät kerrottu!

    Risto Hyvärinen

  8. JoHa Says:

    “Jos tulee ongelmia niin Foorumi on huono ajatus, koska se ei toimi!”??

    …? Harmi jos olet ongelminesi jäänyt yksin. Yleensä, omalla kokemuksellani siis voin sanoa että 80-90%, olen saanut avun foorumiltamme. Mitä voi siis sanoa tuohon puolustukseksi?? Ehkä ongelmaan ei ole muilla vastausta tms.

    Mutta mukavaa että tunnet hyötyväsi Ubuntusta.

  9. aleksi Says:

    Ihan tottahan se on, mutta asialla on myös toinen puoli. Kun ongelma tulee eteen, voi joku kertoo sinulle yhden tai usemman komennon, jolla ongelma usein ratkeaa. Se on paljon helpompaa kuin nämä “paina ensin start nappia…” ohjeet. Tosin kyllä olisi hyvä olla tälläinen graafinenkin puoli kunnossa, mutta toivon ettei linux koskaan luovu komentojen raa-asta voimasta (ja on oletettavaa ettei se ikinä luovu).

    Mutta yksi asia kyllä vähän ärsyttää on juuri tuo että niitä erroreita ei läheskään aina saa, muutakuin sillon kun sen käynnistää konsolissa. Tähän IMO saisi tulla muutos.

  10. Risto Hyvärinen Says:

    Foorumilta jonkun ongelman etsiminen on kuin etsisi neulaa heinäsuovasta. Haku-toiminto on hyvä, jos tietää TARKASTI mitä etsii, muuten tulee miljoonia vastauksia, kuten mistä tahansa hakukoneelta. Sitten jos kysyy aihetta, niin tulee vastaukseksi, että aihetta on käsitelty topicissa *******, etsi vastaus sieltä.
    Joihinkin asiohin on tullut apu Wikipediasta, mutta joissain tapauksissa on täytynyt etsiä asia englanninkielisiltä sivuilta.
    Komentorivi on ehdottoman hyvä. Yhdyn ehdottomasti siihen, jos TIETÄÄ mitä siihen pitää syöttää.
    Komentorivin aikaisemmasta tehokäytöstä on sentään aikaa yli 10 vuotta, eikä UNIX-komennot mene aivan kuten DOS-komennot aikoinaan.
    Nämä kuitenkin ovat asioita, joita tuskin nk. “tavallinen käyttäjä”, joka menee kaupan hyllyltä ostamaan uutta konetta kotikäyttöön hallitsee tuosta vaan.

  11. Markku L Says:

    Täytyy sanoa, että olen saanut hyvin foorumilta apua. Linux on ollut noin vuoden, käsittäen Ubuntun ja Xubuntun. Ennen oli opetteleva windows-mies ja nyt olen saman lainen linux-puolella. Oppinut tietenkin aika paljon…

    Mutta tuosta komentorivistä: siinä olen monesti törmännyt itseäni vaivanneeseen ongelmaan: huonoon englanninkielentaitoon. Eilen yritin itseopiskeluna oppia eri komentojen merkitystä, koska motiivia olisi, ja nehän olivat englanninkielellä. Siellä mainittiin man-kieli, ja että sillä ja sillä komennolla saa infoa komennosta. Menin sitä infoa katsomaan ja sehän ei tietenkään ollut suomea. Opettele siinä sitten komentojen merkitystä.

    Minä kyllä ymmärrän englantia sanan sieltä toisen täältä, mutta jos tekstiä on rivikaupalla, niin eihän siitä mitään tahdo tulla. Ja tosiaan ei edes “varoitettu”, että ohjeet ovat englanninkielellä.

    Joskus on tosiaan foorumillakin kehoitettu opettelemaan man-kieltä, niinkuin se olisi luonnollista, että kaikki osaavat englantia. Kerran taas sanottiin, että jos ei opi ymmärtämään valmiina annettuja komentoja (joista on ollut apua), kannattaisi ehkä siirtyä johonkin toiseen, helpompaan käyttöjärjestelmään (Windows?). Siis pitäisi ottaa “lopputili” Linuxista ja mennä “töihin” Windowsille. Mutta miten niitä komentojen merkityksiä voi oppia ymmärtämään, jos ne, ainakin man-kieli, ovat englantia? On toki suomenkielelläkin tietoa saatavana.

    Kyllähän sitä aikoinaan kouluaikoina oli englanninkielen opetusta, mutta siihen aikaan, 1970-luvulla, ei osannut ottaa sitä vakavasti. Nyt siitä olisi tietenkin apua. Mutta enpä jaksa enää tällä iällä (49v) lähteä opiskelemaan kieliä. Mutta täytyy sanoa, että tietokoneen, ja eritoten Internetin aikana olen jonkin verran oppinut englantia. Aijon edelleenkin pysyä Linuxissa ja opettelen uutta, kuin se on vaan mahdollista.

  12. Heikki Mäntysaari Says:

    Komentorivin perusteiden oppimiseen löytyy suomenkielistä materiaalia täältä:
    http://linux.fi/index.php/Komentorivin_perusteet – Opas komentorivin peruskäyttöön
    http://linux.fi/index.php/Komentorivikomennot – Lukuisia komentorivikomentoja ja artikkelit niistä

  13. Fri13 Says:

    “Foorumilta jonkun ongelman etsiminen on kuin etsisi neulaa heinäsuovasta. Haku-toiminto on hyvä, jos tietää TARKASTI mitä etsii, muuten tulee miljoonia vastauksia, kuten mistä tahansa hakukoneelta.”

    Paras keino ollut aina että kopioidaan virhetulos täsmälleen sellaisenaan googleen ja sieltä löytyy lähes aina ensimmäisten tuloksien joukosta vastaus. Sitten käytetään vähän älliä jos ei oikeata näytä olevan ja karsitaan hakusanoista pois turhia kuten outoja numerokoodeja tai erikoismerkkejä joiden uskoo olevan vaihetelevia ja saadaan taas rajattua tuloksia.
    Jos ei tuloksia löydy niin sitten foorumille.

    GNU/Linux tulee yleistymään työpöydille sitä mukaan kun Gnomen ja kde:n kaltaiset projektit saavat omia ominaisuuksia hiottua. Kun Ubuntu tuli, Gnome oli alkanut olemaan vasta “käytettävä” tuolloin ja Ubuntun ainoa erikoisuus oli vielä silloin suht harvinainen live CD ja todellinen kikka, karsittu ohjelmistovalikoima käyttöjärjestelmän mukana. Muut jakelut vaativat usein useampaa CD:tä ladattavaksi että sai koneen käyntiin mutta mukana tuli sitten tosiaan kymmeniä ohjelmia hoitamaan yhtä ja samaa tehtävää joten käyttäjällä oli liikaa valinnan varaa, etenkin jos ei tiennyt ohjelmien vahvuuksia. Käyttöjärjestelmä oli jo tuolloin lähes sellainen mitä nykyisin mutta ajurien määrä parantunut.
    Canonical näki tämän ja karsi pois kaikki ylimääräiset ohjelmat ja lisäsi jakeluun ainoastaan sellaiset ohjelmat joilla pärjää tavallinen käyttäjä mahdollisimman pitkälle. Siinä on Ubuntun käyttäjäystävällisyyden avain.
    Canonical halusi päästä helpolla ja nappasi Debianin unstable haaran joka päivittyy sopivaan tahtiin, sisältää useamman vuoden päivitykset joten “LTS version” (Debian stable) tekeminen kaupalliseksi oli mahdollista ja mukautti oman julkaisutahdin Gnome projektiin kun on siitä nimenomaan riippuvainen. Kaikki Ubuntun “helppokäyttöisyys” siis syntyy ihan muualla kuin itse Canonicalla, se vain paketoi jo olemassa olevia hyviä asioita viilaten vähän pienempään ja nätimpään pakettiin.
    Gnu/linuxin kokemuksen voi saada hyvin huonoon suuntaan vaihtamalla jakelua tai asentamalla vaikka vain Gnomen tilalle jonkin toisen ikkunamanagerin / työpöytäjärjestelmän. Samoin lähes missä tahansa jakelussa saa saman käytettävyyden kuin Ubuntussa kun asentaa vain samat osat eli Gnomen ja samoja ohjelmia.

    Kaiken vaikeuden alku ja juuri löytyy aina sieltä käyttäjätasolta että osaako nyt liikuttaa hiirtä vai sujuuko vain nappien painelu. Tärkein ominaisuus on että osaa kysyä apua, osaa selventää mitä on tapahtunut ja ennen kaikkea osaa myöntää “en osaa” tai “tein tämän virheen”.

    Gnu/Linuxin käyttäminen on hyvin vaikeaa mutta kiitos Gnome ja kde projektien, itse käyttöjärjestelmän käyttämisen voi unohtaa ja voi keskittyä käyttämään paremmin niitä ohjelmia.
    Joskus tulevaisuudessa ehkä kehittäjät saavat käyttöjärjestelmästä sen verran paremmin ymmärtävän että sitä komentoriviä ei tarvitse ihan niin paljon kosketella. Ubuntussa joutuu hyvinkin paljon komentoriviin koskeen joka on seurausta Gnomen käytöstä. Jos Canonical haluaisi tehdä vielä helpommaksi käytön, ottaisi se jonkin Mandrivan tarjoaman mandriva control center tai susen tarjoaman yast control panel ja liittäisi mukaan. Tällöin ei enää tarvitse siihen käyttöjärjestelmään koskea komentorivillä vaan voisi jollain graafisella kliksuttimella näpytellä asiat kohdalleen.
    Tämän vuoksi Mandriva on jo helpompi kuin Ubuntu kun on graafinen puoli paremmin hallussa eikä käyttäjä edes näe sitä käyttöjärjestelmää samalla tavalla kuin Ubuntu käyttäjä joutuu. Ubuntulaiset vain joutuvat kärsimään Gnome projektista yhtä paljon kuin he hyötyvät siitä ja tämä on ikävä asia.

    Tuollaiset getdeb ja apturl palvelut ovat myrkkyä koko jakelulle. Parempi on opettaa käyttäjälle että kaikki ohjelmat asentuu sieltä yhdesta graafisesta paikasta ja unohtaa se Windows tyylinen “avaa selain > internet sivu > lataa paketti > etsi paketti > asenna paketti”. Pahentaa vain tietoturvaa eikä oikeasti ole edes helpompi. Saman tien voi asentaa sen ohjelman lähdekoodista niin voi olla varma että tietoturva on paremmassa kunnossa, jos ei kerran halua sitä turvallisesti ja helposti tehdä pakettihallinnan kautta.

    Enemmänkin sanoisin että Gnu/Linuxin käyttö ei ole kuin kiinalaisessa verotoimistossa asioiminen vaan että omassa verotoimistossa asioi kiinalaisia jotka yrittävät tehdä asioitaan omalla tavalla.

Leave a Reply