Ja noista riippuvuusongelmistakin olen sitä mieltä, että niitä ei kyllä juurikaan tule vastaan, kun pitäytyy asentamasta ohjelmapaketteja Ubuntun omien pakettivarastojen ulkopuolelta.

Toinen perisynti on se että vaikka onkin dokumentaatiota, se on niin sekavasti silputtu sinne ja tänne. Dokumennoinnin ja ohjeistuksen sijaintiin sivustolla tulisi tehdä selkeä vakiointi.

Kaikkein eniten hatuttaa kun asentaa sovelluksen, niin asennus menee pieleen sen takia, että on riippuvuusongelmia ja puuttuvia komponentteja. Miksi ihmeessä sovelluksen mukan ei toimiteta kaikkia niitä pakettaja joita tarvitaan ja miksi ihmeessä paketit eivät ole alaspäin yhteensopivia? Yleensä kun tulee päivitettyä paketteja, niin aina vaan löytyy softia, jotka menevät kenoon vain sen takia, että ei olekkaan juuri sitä tiettyä pakettiversiota saatavilla, vaikka uudempi ja ehompi on. Tämä on Linux jakeluiden ärsyttävin puoli. Käyttäjän täytyy muistaa miljardi eri pakettia, joita koneessa on ja pitää vielä muistaa mihin miljoonaan sovellukseen kukin paketti on riippuvainen.

Ei kun hyvää ohjeistusta ja erinomaisia malleja lisää.

“Esemerkiksi jos tahtoo päästä käsiksi windows osioihin. Aina ei automatiikka pelaa ja osiot joutuu mounttaamaan käsin komentoriviltä. Onneksi tähän on apua foorumit ja netti täynnä”

Tämäkin ongelma ratkeaa Feistyn myötä todella helposti. Asentamalla pakettienhallinnasta ohjelman ntfs-config, saa osiot liitettyä graafisella apuohjelmalla parilla klikkauksella.

Lisätietoja: http://flomertens.free.fr/ntfs-config/

Lisäksi kannattaa muistaa että realiaikaista apua löytyy irkistä kanavalta #ubuntu-fi@ircnet ja freenode. Ja jos lontoon murre taipuu ei mikään estä surfaamasta http://ubuntuforums.org/ osoitteeseen tai liittymästä #ubuntu@ircnet irc-kanavalle.

Uuden oppiminen voi alussa tuntua hankalalta, ja varsinkin poisoppiminen windows käyttötavoista. Nämä kyllä oppii ajan mittaan, joten ei huolta vaan rohkeaa mieltä.

Ikävä kyllä vaikka käyttäjätasolta löytyisikin innostusta siirtyä avoimiin tiedostomuotoihin, ei moni esimerkiksi mp3 soitin valmistaja tunnu tukevan avoimia muotoja (esimerkiksi Apple ipod). Mutta kantakaamme kortemme kekoon ja tuottakaamme kaikki mahdollinen materiaali avoimissa tiedostomuodoissa jos vain mahdollista.