Suoraan sisältöön

Miksi Linux on merkittävä innovaatio?

Eräs toimittaja on kautta rantain lähestynyt minua kommentoimaan juttua siitä, miksi Linux on merkittävä suomalainen keksintö. Aikani pureskeltua asiaa, hetken mielijohteesta kirjasin muutamia merkittäviä asioita, jotka Linuxista tekevät juuri sellaisen mitä se on. Aktiivisena Ubuntuilijana, ajattelin katsoa parhaakseni jakaa näkemykseni siitä, miksi Linux on merkittävä keksintö. Tosin haluaisin korvata sanan keksintö termillä innovaatio, koska sanana keksintö viittaa mielestäni hieman toisiin asioihin, kuin mistä Linuxin kohdalla on kyse.

Ensimmäisenä perustelin toimittajalle asiaa Linuxin hankenäkökulmasta ja sen kehityskaaresta, joka hakee tähän saakka vertaistaan. Vapaaehtoisuuteen perustuvalla toiminnalla on saavutettu ainutlaatuinen tietojärjestelmä, joka on näin osoittautunut maailman merkittävämmäksi vapaaehtoisen koordinoimattoman kehitystyön hankkeeksi. Periaatteessa kehitystoiminnan riippumattomuus ja suojaamattomuus ovat osoittatuneet vahvuudeksi, joka on saanut osaltaan evoluutiomaisia piirteitä. Linuxissa elinkaariajattelu omaa eriävät käyttäytymissäännöt kuin mitä perinteisissä tuotelähtöisissä tietojärjestelmissä, koska kehityskaaren kulkua eivät määrittele markkinatalouden lait ja järjestelmän kehityskaari ei riipu kenenkään yksittäisten toimijoiden taloudellisista intresseistä.

Linuxin syntyminen on mahdollistanut uudenlaisia avoimuuteen perustuvia liiketoimintamalleja etenkin ohjelmistotuotantoon ja laitesuunnittelun puolelle. Linuxin kautta ovat saaneet nostetta ensisijaisesti vapaisiin aineettomiin oikeuksiin perustuvat ohjelmistotuotteet, joita kehitetään edelleen maailmanlaajuisten kehittäjäyhteisöjen voimin niinkuin itse Linuxiakin. Linuxin hyödyntämisen ajattelumalli korostuu erityisesti teknologian tuotekehityksen alueilla, sillä Linux tarjoaa riippumattoman, mutta silti erittäin laajasti tuetun alustan tarjoten vapaat oikeudet jokaiselle, joka voi käyttää sitä parhaaksi näkemällään tavalla. Pelkästään Nokian julkaisema Linux -pohjainen päätelaitteen kehitys olisi satojen miljoonien, ellei jopa miljardien panostus, mikäli se olisi kokonaisuudessaan jouduttu toteuttamaan alusta alkaen ilman Linuxin tarjoamia mahdollisuuksia . Koska Linux ei ole pelkästään tietokoneisiin suunnattu käyttöjärjestelmän ydin, sen sovellettavuus riippuu suunnittelijan mielikuvituksesta. Toisin kuin muut tunnetut kaupalliset järjestelmät, niiden käyttötarkoitus on yleensä tarkoin suunnattu, jolloin ne omaavat rajoituksia järjestelmien käytön, teknologisen sovellettavuuden ja aineettomien oikeuksien osalta.

Henkilökohtaisten tietokoneiden kannalta Linux on ollut suurmenestys ja se on levinnyt kymmeniin miljooniin tietokoneisiin käytännössä ilman minkäänlaista markkinointia ja kaupallisia jakelukanavia. Tavallisen tietokoneen käyttäjän kannalta Linux on ainoa järjestelmä, jonka mukana tulee valmiina täydelliset ohjelmistot koti-, ammatti- ja harrastekäyttöön. Lisäksi tämä on saatavissa vapaasti ilman, että käyttäjän tarvitsee välttämättä maksaa näistä ohjelmistoista mitään. Ehkä kaikkein innovatiivisin Linuxin mukana tuoma trendi ovat vapaasti saatavilla olevat ohjelmistokirjastot. Tavallisella kotikäyttäjällä on oikeus hakea ja päivittää kirjastoista uusimmat ohjelmat koneellensa ilman minkäänlaisia velvoitteita. Tästä toimivana esimerkkinä ovat Ubuntu-Linuxin ohjelmistokirjastot, joista löytyy tuhansien ohjelmistojen arkistot vapaasti asennettavaksi. Tämä on tuonut uudenlaisen jakelukanavan ohjelmistojen levitykseen, joka toimii samalla periaatteella kuin esimerkiksi julkispalveluista tunnetut kirjastot vain sillä erotuksella, että hankittua aineistoa – siis tässä tapauksessa ohjelmistoa, ei tarvitse palauttaa lainaajalle.

Se minkä takia Linux on tärkeä “keksintö”, on sen riippumattomuus mistään yksittäisestä tekijästä. Tämä on huomattu viime aikoina erityisesti julkisen sektorin puolella, jossa kasvanutta mielenkiintoa ovat tuoneet erityisesti Eurooppalaiset suurkaupungit ja teollisuusyritykset. Esimerkiksi Wien, München ja PSA -yhtiöt päivittävät 60000-80000 työasemaa Linuxiin. Nouseva trendi kohti riippumatonta tietojenkäsittelyä on Linuxin myötä saanut nostetta, koska Linux ainoana vaihtoehtona tarjoaa tietojärjestelmän, jonka elinkaaren pituuden saavat määrittää loppukäyttäjät ilman perinteistä tilaaja-toimittajamallin pakottamaa muotoa, josta jo vähän aiemmin viittasinkin tässä kirjoituksessa.

-sorkkarauta

10 Responses to “Miksi Linux on merkittävä innovaatio?”

  1. Timo Jyrinki Says:

    Tässä kirjoituksessa on silkkaa asiaa, kannattaa lukea ajatuksella. On todella tärkeätä, että tietoisuus näistä Linuxin nimenomaan liiketoiminnan kannalta hyödyllisistä / innovaatiota lisäävistä ominaisuuksista lisääntyisi niin Suomessa kuin muuallakin. Vaikka Ubuntuun liittyen keskitytään yleensä ihmisten henkilökohtaisiin tietokoneisiin, ovat Linux ja avoimet ohjelmistot aika kokonaisvaltainen asia jolla on mahdollisuuksia monella eri saralla.

    Totta kai yksi tärkeä juttu kyllä olisi, että ihmiset vaatisivat itselleen oikeutta käyttää Linuxia myös niin kotona kuin töissäkin tietokoneillaan. Olisi varsin hyvä, jos Linux valtaisi vaikka kaksinumeroisen prosenttiluvun Suomen yritys- ja kotikoneista mahdollisimman pian.

    Ihan jo Suomen kilpailukyvyn kannalta, olisi hurjan turhauttavaa jos Suomi Linuxin syntymaana jäisi Linux-kelkasta pois.

  2. E.K.Virtanen Says:

    Mainio artikkeli, asiat tuotu esille niin että kattaa paljon mutta on helppo lukea. Erinomainen tuotos jopa.

    Tuota linuxin kotimaista syntyperää tuodaan mielestäni aivan liian vähän esille. Joskus jopa tuntuu että tämä fakta koetaan rasitteeksi. Eikö kyseessä ole kuitenkin kotimaista alkuperää oleva laatutuote joka on maailmalla ja Suomessa jalostunut huipputuotteeksi?

    Jyringin kaipaamat kaksinumeroiset prosenttiluvut ovat mielestäni täysin realistisia jo tällä vuosikymmenellä. Jos jätetään kaikenmaailman myynti- ja markkinatilastot huomioimatta niin mikä olisikaan todellinen luku käyttöjärjestelmien vertailussa? Ainakin kovempi kuin se kovasti puhuttu 2% johon en suostu uskomaan.

  3. Sorkkarauta Says:

    Linuxin markkinaosuus 3.5%, joka on aikalailla tasoissa Applen kanssa.

    http://www.w3schools.com/browsers/browsers_stats.asp

  4. Anssi Says:

    tuokin prosentti luku varmaan riippuu millä sivustolla tuo tutkimus tehdään. itse ainakin uskon että applen ja linuxin todelliset markkina osuudet ovat hiukan isompia. Voin tosin myös olla väärässä.

    positiivista Linux:n kannalta on valtioiden virastojen siirtyminen avoimiin softiin se jos mikä lisää Linux:n kiinnostavuutta myös muilla työpaikoilla.

    Mutta mitä artikkeliin tulee se on täyttä asiaa.

  5. Keijo Räävi Says:

    Kun väitetään, että “levinnyt kymmeniin miljooniin tietokoneisiin” niin mitä sillä todellisuudessa tarkoitetaan?

    Asiahan on niin että leijonanosalla on Windows edelleen ykköskäyttiksenä ja Linux asennettuna korkeintaan varakoneella.

    Kun nämä miljoonat ja taas miljoonat Windows-koneet kirjaimellisesti päivitetään Linux-aikakauteen niin vasta silloin voidaan puhua todellisesta innovaatiosta.

  6. Sorkkarauta Says:

    Lukujen käyttäjämääriä on hiukan vaikeaa laskea, mutta siihen on joitakin menetelmiä. Ehkä tunnetuin menetelmä sen arvioimiseen on Linux -käyttäjien määrän arvioiminen verkkosivujen käyntien perusteella (3.5-4.0%), joka tekisi 1070 miljoonan laitteen massassa noin 40 miljoonaa. Sen lisäksi, on laskettavissa vielä olevat tuotannolliset laitteet (esimerkiksi serverit), määrä noussee noin 50-55 miljoonaan.

    Kannattaa olla tarkkana luetun ymmärtämisessä. Kun Linux on levinnyt kymmeniin miljooniin laitteisiin, niin missäähän ei mainittu että se tarkoittaisi juuri tämän hetkistä installaatiokantaa. Lause oli rakennettu siten, että se sisältää niin menneet kuin nykyisetkin olemassa olevat asennukset.

  7. E.K.Virtanen Says:

    Keijo Räävi: “Asiahan on niin että leijonanosalla on Windows edelleen ykköskäyttiksenä ja Linux asennettuna korkeintaan varakoneella.”

    Miten tuohonkin sitten suhtautua. Mitä itse tunnen ihmisiä niin kyllä linux on vallannut 70%:sti koneet ja windows on poistettu kokonaan. Lopuissa windows on sitten vielä tallella jostain syystä, mutta harvemmin sen takia että sitä johonkin tarvittaisiin.
    Yhdellä taitaa olla jonkin pelin takia, en ihan varma asiasta ole.

    2v sitten taisin tuntea yhden jolla oli linux, nykyään windows käyttäjiä joutuun jo oikein erikseen miettimään että onko niitä vielä tuttavapiirissä.

    Tämä toki ei poista sitä tosiasiaa että windows on ehdoton markkinahallitsija.

  8. Sorkkarauta Says:

    ..se on todellakin mielenkiintoista että virta menee Windowsista Linuxiin mutta harvemmin päinvastoin. Linuxin kypsyminen käyttäjäystävälliseksi järjestelmäksi on auttanut asiaa.

  9. kari kosonen Says:

    Tervehdys kaikille!

    Olen ylipäätään melko tuore tietokoneen käyttäjä,nettiyhteys hankittiin vasta viime vuonna ja koneeksi tuli erään valmistajan pöytäkone windows xp-llä varustettuna.Touhusin sen kanssa vähän aikaa kunnes sain kaverini kautta tietoa linux-järjestelmästä ja ubuntusta.Nyt tilanne on se,että 1 gigan muistilla ja amd-3800+ prosessorilla varustettu uusi kone, ja pentium2 prossainen ja 256mb muistinen kone kamppailevat suht tasapäin nettiselauksen nopeudessa.Tämä pätee kuulemani mukaan moneen muuhunkin asiaan,linux kertakaikkiaan syö paljon vähemmän konetehoa.Mielestäni tätä hyötyä voisi korostaa enemmänkin kun eri järjestelmiä vertaillaan

  10. Jaska jokunen Says:

    Juu, olen käyttänyt windowsia varmaan 8 vuotta, tossa pari viikkoa sitten asensin Ubuntun ja olen ollut hyvin tyytyväinen, ja kun olen Wowi pelaaja en ole vielä poistanut Windowsia (blowsia) . Mutta kyllä minä senkin saan kohta toimimaan Wine-ohjelman kanssa. Wine aukaisee .exe tiedostoja ja Winblowsille tarkoitettua tiedostoja. Ubuntu on hyvin kevyt käyttöjärjestelmä winblows vistaan verrattuna. Vista toimii kunnolla vasta kun RAM-muistia on 3 GB, mutta Ubuntu hoitaa saman, vieläpä paremmin vain 128 MBllä. Joten suosittelen kaikille Linuxia .

Leave a Reply