Suoraan sisältöön

Ovatko varmuuskopiosi kunnossa?

Digitoday uutisoi tänään että Symantec – tietoturvayhtiön mukaan noin 40% suomalaisista ei ota varmuuskopioita kotitietokoneen tärkeistä tiedostoista:

Symantecin tutkimuksen mukaan valokuvat lapsista, lomamatkoilta ja perhejuhlista ovat kotitietokoneen käyttäjien mielestä arvokkainta ja vaikeimmin korvattavissa olevaa tietoa, jota on tallennettu heidän kotitietokoneelleen.

Valokuvia myös tallennetaan kotitietokoneelle eniten. 88 prosenttia tutkimukseen vastaajista pitää tärkeänä, erittäin tai äärimmäisen tärkeänä sitä, etteivät valokuvat ja muut tunnearvoltaan tärkeät tiedot häviä tietokoneelta.

Miten on sinun varmuuskopioidesi laita? Ubuntusi on toiminut pitkään kuin unelma ja kaikki tiedostot ovat kertyneet kovalevylle? On 100% varmaa että kovalevysi hajoaa. Epävarmaa on vain ajankohta.

ruutu_rikki.png
Eräänä päivänä käynnistät koneesi ja kovalevyn tunnistaminen ei onnistu. Pudotettuasi kannettavan lattialle kuuluu seuraavalla käynnistyskerralla epämääräistä rahinaa. Onko valokuvat, kirjanpito ja sähköpostit kadotettu? Tai kamera herjaa muistikorttierroria saatuasi juuri kuvattua elämäsi upeimman kuvasarjan.

Tällaisessa tilanteessa voit palauttaa käyttöön ennalta viisaana ottamasi varmuuskopiot tai turvautua hintaviin palautuspalveluihin.

Varmuuskopioiminen

Linuxissa ja Ubuntun eri versioissa (Kubuntu, Xubuntu jne) on useita erilaisia tapoja ottaa varmuuskopioita. Kaikki kuitenkin perustuu varmistettavasta tiedosta otettavaan kopioon joka tallennetaan johonkin muualle. Suositeltavaa olisi että tämä ‘muualle’ olisi toinen kovalevy (kovalevyn fyysisen rikkoutumisen varalta), toinen tietokone (esim. varkauden tai ohjelmavirheiden varalta), toinen talo (esim. tulipalon ja varkauden varalta) tai toinen taivaankappale (esim. ydinsodan varalta. Tosin tämän jälkeen et tarvitse varmuuskopioita). Ihan riskeistä ja tiedon arvosta riippuen.

Yksinkertaisin tapa on kopioida tiedostot esim. ulkoiselle USB – levylle työpöytäympäristön tiedostonhallinnalla (Nautilus Ubuntussa, Konqueror Kubuntussa). Komentoriviltä homma onnistuu cp -a komennolla. Tämä kopioi rekursiivisesti, jättää symboliset linkit huomiotta ja säilyttää tiedoston päivämäärät ja käyttöoikeudet.

Kubuntun Säilytä - varmistusohjelma

Monipuolisempaan varmuuskopiointiin on käytössä esimerkiksi KDE:n ‘Säilytä’ – työkalu. Gnomellekin lienee oma työkalu jonka joku piakkoin tuonne kommentteihin toivottavasti kirjoittaa ja tämän jälkeen muokkaan sen tähän tekstiinkin. Nämä hoitavat varmistusta automaattisesti joko jatkuvasti muutoksia tarkkaillen tai ajastetusti esimerkiksi kerran vuorokaudessa.

Komentorivityökaluina voimakkaimpia lienee rsync ja tar
esimerkki rsyncistä

Mahdollista on myös siirtää tietoja verkkoon, kaupallisten palveluiden turviin. Tässä muutama esimerkki:
http://1g.fi/ – 5Gt tilaa 5e/kk, toimii myös valokuvagalleriana
http://www.scenegroup.fi/ 10Gt 10e/kk, palvelimet sijaitsevat hurrikaanin kestävissä tiloissa

Turvaamiseen käy toki mikä tahansa palvelin esimerkiksi koulun, työpaikan tai kaverin palvelin – jos omistaja sen sallii.

Hyvä siirtokeino on turvallinen SSH – yhteys. Verkkovarmistuksen huono puoli on hitaus – puolen megan nettiyhteydellä kerkeää kone hajota jo kerran tai pari ennen kuin 30Gt valokuvia on turvattu.. Sisäverkossa verkkonopeudet ovat luonnollisesti nopeammat ja yleistä onkin tallentaa tiedostot lähiverkon palvelimelle josta ne keskitetysti varmistetaan joka yö.

Varmuuskopioinnista yleensä:
http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=5321.0
http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=2958.0
http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=3757.0
Varmuuskopiointi – uudelleen asennus – palautus
Varmuuskopio Ubuntusta joka on läppärissä

Mitä kannattaa varmistaa?

Tärkeimpiä ovat tietysti henkilökohtaiset datatiedostot. Kuvat, äänet, videot, tekstit, sähköpostit. Yleensä nämä kaikki löytyy /home/kayttajatunnus – kansion alta. Sieltä löytyy myös ohjelmien asetustiedot eli lyhyesti, kannattaa ottaa koko /home – kansio talteen.

Koko käyttöjärjestelmää ei yleensä kannata varmistaa. Datatiedostojen lisäksi riittää useimmiten ottaa talteen muutama tärkein asetustiedosto, joiden avulla järjestelmän saa taas pystyyn.
/etc/X11/xorg.conf – graafisen ympäristön asetukset
/etc/apt/sources.list – pakettivarastolistaus
/boot/grub/menu.lst – valikko joka tulee esiin kun kone käynnistetään
/etc/fstab – levyjen liittämisasetukset

Ja koska oma koneeni on myös nettipalvelimena, varmistan myös seuraavat:
/etc/apache2/apache2.conf – Apache – nettipalvelimen asetukset
/var/www – koneella sijaitsevat nettisivut

Kadonneen tiedon palauttaminen

Entäpä jos varmuuskopioiden ottaminen unohtui jäi liian myöhäiseksi ja ainoa kopio tiedoista on levyllä joka ei tunnu toimivan?

Ubuntun pakettivarastoista löysin mm. seuraavanlaisia ohjelmia palautukseen (komennolla apt-cache search recover ). Näiden käytöstä en osaa sanoa mitään mutta tämä vain osoituksena että työkaluja löytyy.


ntfsprogs – tools for doing neat things in NTFS partitions from Linux
rdiff-backup – remote incremental backup
asr-manpages – alt.sysadmin.recovery manual pages
bacula – Network backup, recovery and verification (Meta-package)
dumputils – simple configuration and dump recovery utilities for LKCD
dvdisaster – data loss/scratch/aging protection for CD/DVD media
dvdisaster-doc – data loss/scratch/aging protection for CD/DVD media (documentation)
e2undel – Undelete utility for the ext2 file system
foremost – Forensics application to recover data
gddrescue – the GNU data recovery tool
mindi – creates boot/root disks based on your system
mindi-kernel – failsafe Linux kernel for Mindi/Mondo
mondo – powerful disaster recovery suite
mondo-doc – manual for Mondo, a powerful disaster recovery suite
ras – Adds redundancy files to archives for data recovery.
recover – Undelete files on ext2 partitions
recoverjpeg – Recover jpeg pictures from a filesystem image
testdisk – Partition scanner and disk recovery tool

Tärkeintä yritettäessä palauttaa tietoja levyltä on nopeus (pahaa ääntä päästelevä levy voi lopettaa elämän lopullisesti koska tahansa) ja varmuus siitä että kadotettujen tiedostojen päälle eli sille rikkinäiselle levylle ei kirjoiteta mitään.

Yksi ohje poistettujen tiedostojen palauttamiseen löytyy täältä:
http://applications.linux.com/applications/06/10/30/1652211.shtml?tid=47
Ja listaa Linuxille suunnatuista palautusohjelmista:
http://www.surfpack.com/downloads/15157/recoverfilesfromlinux.html

Kaupalliset palautuspalvelut pystyvät ihmeisiin ja maksavat mahdottomia (pelkkä arvio kustannuksista saattaa olla jo satoja euroja). Kalleus riippuu tietysti siitä miten arvottaa levyllä olevat tiedot. Digitoday uutisoi äskettäin kansainvälisen IBAS – tietoturvayhtiön 10 ‘parasta’ palautustarinaa. Näiden perusteella voidaan todeta että jos levyllä olevasta tiedosta oikeasti haluaa lopullisesti ja varmsti eroon, voi se olla melko työlästä.

Miten sinä hoidat varmuuskopiosi? Mitä tiedostoja varmistat? Oletko kehitellyt jotain hienoja skriptejä ja rutiineja jotka hoitavat hommat puolestasi vai polttelet kerran viikossa tärkeimmät tavarat DVD:lle? Jaa myös opettavia kokemuksia hajonneista laitteista. Mistä hyviä ohjeita Linux – varmuuskopiointiin?

Risto H. Kurppa

15 Responses to “Ovatko varmuuskopiosi kunnossa?”

  1. Jussi Nykänen Says:

    Kuulinpa tällaisesta palautusohjeesta reiserfs:lle:
    http://antrix.net/journal/techtalk/reiserfs_data_recovery_howto.comments

    Tämä siis vain, jos vahingossa tuli tuhottua jotain.

    Parempi on olla ne varmuuskopiot vaikka viikottain otettuna, niin ei tarvitse ihan kaikkea haalia takaisin näin… Ulkoisia 250Gt:n vetoisia kovalevyjä saa jo alle satasen, joten kyseessä on halpa vakuutus. Itse lisäksi teetän paperikuviksi parhaat digikuvat ja poltan ne myös CD:lle. CD:t pitää tietty polttaa uusiksi tietyin väliajoin kun mikään ei ole ikuista. Jos nyt viiden vuoden välein tuon tekee, niin ei sekään kovin kalliiksi tule. Tietty tuota ulkoista kovalevyä voisi vielä säilyttää palonkestävässä kassakaapissa ja niitä CD:itä pankin tallelokerossa….

  2. Heikki Mäntysaari Says:

    Itselläni on käytössä perinteinen DVD:lle poltto, muutaman kuukauden välein (eli aivan liian harvoin) poltan DVD:lle kotihakemistosta lähinnä hakemistot Documents ja ohjelmointi. Lisäksi kaikki digikuvat ovat erillisellä kovalevyllä.

    Oma kotipalvelin, jonne varmuuskopioinnin voisi sitten hoitaa lähiverkon yli hienoilla skripteillä, on rakenteilla eräästä koneenraadosta mutta sen kanssa on vielä hieman säätämistä jotta se edes boottaisi.

  3. Heikki Mäntysaari Says:

    Öh, siis digikuva ovat erillisellä DVD:llä (eikö näitä pysty editoimaan muu kuin blogimerkinnän kirjoittaja :O).

    Ei pitäisi näin aamusta kirjoitella mitään…

  4. Risto H. Kurppa Says:

    Itse kopioin Konquerorilla datat & asetuksia homesta ja nuita muita asetustiedostoja (liian harvoin) 250Gt USB2 ulkoiselle Lacien levylle. Joka ei tosin ole mitenkään tolkusti suojattu – tuossa se hyllyssä on… Pitäisi jotenkin ryhdistäytyä tässä – ongelmana vain on varmistettavan tiedon määrä: kertalaaki syö (lähinnä valokuvat, myös musiikki) n. 100G. Eli DVD ei oikein ole ratkaisu.. Ehkäpä pitäisi harktita toisen ulkoisen kovalevyn hankkimista, jota säilyttäisi jossain muualla. Voisi tietysti myös yrittää kehitää rutiinia helpommaksikin jollain skriptillä tai vastaavaa. Tällä hetkellä datat on niin ‘pirstaloituneet’ minun huonon levynkäytön takia sinne tänne kansioihin että niiden hallinta on hankalaa ja varmuuskopiointi tuottaa ylimääräisiä kopioita ja syö ylimääräistä levytilaa. Eli alkuun pitäisi järjestellä tiedostot nättiin rakenteeseen jossa tiukasti pitäytyy.

  5. Aleksi Ikäheimo Says:

    Kerran hajosi kovalevy niin, että siitä kuului vaan jotain napsutusta ja kolinaa. Laitoin tuon kovalevyn pakastepussiin ja pakastimeen joksikin tunniksi. Sitten kylmänä käyntiin nopea image knoppixilla toiselle levylle ja foremostilla palautus imagesta. Kaikki sain talteen 🙂

  6. Risto H. Kurppa Says:

    Mielenkiintoinen tuo pakastaminen – onko tietoa mihin se vaikuttaa / miksi niin on suositeltavaa tehdä?

  7. Pekka Salmela Says:

    Tämä lienee paras varmuuskopioiden ottamiseen liittyvä ohjelma, mihin minä olen törmännyt.

    http://sbackup.sourceforge.net/

  8. Aleksi Ikäheimo Says:

    Pakastaminenhan vaikuttaa metallin laajenemiseen. Kovalevyt voivat käydä kuumana ja metalli laajenee, pakastuksen aikana metallli “surkastuu”.

    Eihän nuo erot ole suuria, mutta parissa tapauksessa on toiminut (ehkä myös ilman pakastamista?… kuka tietää…)

  9. Risto H. Kurppa Says:

    Näinhän se menee – mutta ei äänilevytkään soi varmaan pakastettuina paljoa paremmin?

    Äkkiseltään voisi ajatella että levyn lämpötilan pudottaminen normaalista toimintalämpötilasta (hmm.. 30-50C?) pakkasen puolelle ja siitä suoraan käyntiin voisi vahingoittaa entistä enemmän kun osat eivät olekaan ihan siinä kohtaa missä ne normaalisti ovat. Jonkinlaista lämpötilatunnistusta niissä on mutta joku roti..

    http://jeejee.notlong.com/
    Temperature
    Operating 0~60°C
    Non-operating -40 ~70°C
    Thermal Gradient(max.) 20°C/hr

    Eli kestää pakkasta mukavasti, jäähtyy suht hitaasti, parissa tunnissa pääsee käyttölämpötiloista pakkasen tienoille.

    Mutta asiaan: jäähdyttäminen saattaa auttaa kylmäjuotoksiin jne jotka lämmetessään laajenevat ja irtoavat. Ilmeisesti kovalevyn osalta kyse on jostain vastaavasta, lähinnä mekaniikkaan liittyvästä jutusta. Vaikealta tuntuisi uskoa että varren ja levyn välissä tapahtuisi pakastuksessa mitään mikä lukemista helpottaisi. En sitäkään kuitenkaan sulje pois, mahdottomaksi. Tunnustan rajallisen tietoni.

  10. Janne Johansson Says:

    minä olen hoitanut varmuuskopiot miltei käsipelillä. olen kyllä kirjoittanut scriptin joka kopioi muuttuneet tiedostot (lähinnä valokuvista, kirjoittamistani dokumenteista, konnfitiedostoista ja eriliaista musita projekteista) rsyncin avulla toiselle kiintolevylle. tuota scriptiä tulee kuitenkin ajeltua etupäässä käsin, suurempien muutosten jälkeen.

  11. Aleksi Ikäheimo Says:

    Niin tuosta jäädyttämisestä. En ole itsekkään mikään tekniikkanero ja kolvi pysyy kädessä juuri ja juuri, joten en tiedä onko tuosta jäädyttämisestä juurikaan suurta hyötyä ja mihin se vaikuttaa. Kuitenkaan sellaisen klonksuvan kovalevyn kohdalla ei ole enää hävittävääkään mikäli se tuhoutuisi kokonaan. Onneksi toimi, en tiedä mitä hyötyä siitä oli, mutta toimi ja sehän riittää 🙂

  12. Risto H. Kurppa Says:

    Tämän kuun alussa on perustettu uusi Ubuntu Backup Team eli vapaaehtoisten porukka joiden päämääränä on huolehtia juurikin Ubuntun varmuuskopiointijutuista. Yhtenä keinona on HUBackup – ohjelman kehittäminen.

    Perustamistiedoite täällä:
    https://lists.ubuntu.com/archives/ubuntu-devel/2006-November/022284.html

    Ubuntu – wikissä on myös juttua kotikäyttäjän tietojen varmistuksesta:
    https://wiki.ubuntu.com/HomeUserBackup

  13. E.K.Virtanen Says:

    Kaksi kertaa kaiken menettäneenä olen viimeinkin oppinut varmuuskopioinnin tärkeyden. Nykyään taidankin toitottaa siitä jo ärsyttävän paljon, mutta eiköhän se kultainen keskitie sieltä vielä löydy.
    Totta tosiaan ihmiset, ottakaa niitä kopioita. Mitään ei menetä mutta paljon voi säästää.

    p.s Pölyt pois koneesta pari kertaa vuodessa ettei satu ikäviä 😉

  14. Ubuntu-blogi » Arkisto » Feisty ennätyssuosittu, yhteisökin aktiivisena Says:

    […] Eli vaikka tie Feistyyn ei kaikille ole ruusuinen niin jos vähääkään kiinnostaa, kannattaa sitä silti kokeilla, mitään ei ole menetettävissä, jos varmuuskopiot on tehty. […]

  15. Simon Rönnqvist Says:

    Käytän Simple Backuppia (pakettinimi: sbackup) jopa KDE:n alla (vaikka se on GNOME-ohjelma) On ainut varmuuskopiointiohjelma jonka sain helposti tekemään varmuuskopioita verkon kautta (FTP/SFTP:llä). Ja varmuuskopioiminen pitää onnistua säätämättä, muuten se jää helposti väliin…

Leave a Reply