Suoraan sisältöön

Onko tiedostomuodolla väliä?

Suomi on siirtymässä kovaa vauhtia digitelevision aikaan. Digiboksien määrä kasvaa kovaa vauhtia, sillä ensi kesän lopulla analogiset lähetykset loppuvat. Meidän tavallisten TV-katsojien kannalta digiboksin hankinta on onneksi varsin helppoa. Kuluttajan tulee tietää vain se, että onko asunnon TV-antennijärjestelmä kytketty kaapeliverkkoon vai ei. Kun tämä on selvillä, niin sitten voi kävellä kauppaan ja valita digiboksinsa kymmenistä eri vaihtoehdoista. Laitteiden valmistajia on useita ja niiden ominaisuudet vaihtelevat muutaman kympin perusmallista usean sadan euron hintaisiin tallentaviin laitteisiin.

Laitteiden valmistajien ja ominaisuuksien moninaisuuden mahdollistaa yhteinen standardi, jolla digitaalinen televisio meillä Suomessa toimii. Tällä on suuri merkitys kaikkien osapuolten kannalta. Tietyt tekniset vaatimukset täyttävät laitteet toimivat automaattisesti suomalaisessa digitelevisiojärjestelmässä ja tavallisen TV:n katselijan ei tarvitse huolehtia teknisistä kysymyksistä sen enempää.

Tietokoneiden käyttäjät joutuvat ainakin toistaiseksi vain unelmoimaan tällaisesta yksi selitteisestä standardoinnista. Vaikka itse internet toimiikin suhteellisen hyvin eri standardien mukaan, niin siellä levitettävät erilaiset tiedostot ja asiakirjat eivät usein miten ole tallennettu minkään yleisesti hyväksytyn standardin mukaisesti.

Tästä hyvänä esimerkkinä on Yleisradion Elävä Arkisto. YLE on tehnyt todellisen kansallisen kulttuuriteon julkaisemalla internetissä valtavan määrän mielenkiintoista arkistoaineistoa. Toteutus jäi vain puolitiehen, sillä materiaali on saatavilla vain Microsoftin tiedostomuodossa. Näin ollen arkiston aarteita pystyy toistamaan vain koneella, johon on asennettu valmius Microsoftin tiedostomuodoille. Näin arkisto syrjii muita kuin Windowsia käyttäviä tietokoneiden käyttäjiä. Vaikka monet ovatkin saaneet Elävän Arkiston toimimaan myös Linuxissa, niin lähtökohtaisesti YLE:n tiedostoformaattivalintaa voi pitää hyvinkin ongelmallisena. Yleisradion julkisen palvelun tehtävään kuuluu kansalaisten tasapuolinen palveleminen ja siksi YLE:n jakama aineisto tulisi olla avoimesti kaikkien saatavilla.

Mediatiedostoja varten on olemassa avoimia tiedostomuotoja, joita kuka vaan voi ottaa vapaasti käyttöön. Tällaisia formaatteja ovat mm. Ogg Vorbis ja Ogg Theora. Olisikin suotavaa, että avoimien tiedostomuotojen käyttäminen yleistyisi mahdollisimman laajalle. Näin informaatio ei tulisi sidotuksi minkään yksittäisen yrityksen suljettuun formaattiin. Erityisesti julkista tehtävää hoitavien instituutioiden luonteeseen kuuluu avoin informaation jakaminen. Avoimien tiedostoformaattien käyttäminen takaisi sen, että jaettava tieto olisi kaikkien halukkaiden saatavilla myös tulevaisuudessakin.

Suomessa Oikeusministeriö onkin ensimmäisen suurena julkisen hallinnon organisaationa ottamassa käyttöön avoimen standardin mukaisen tiedostomuodon. Ministeriössä siirrytään laajasti OpenOfficen käyttöön ja samassa yhteydessä viralliseksi tiedostoformaatiksi tulee ISO-standardin saanut OpenDocument. Näin oikeusministeriön asiakirjat ovat tulevaisuudessa avattavissa missä tahansa ohjelmassa joka tukee OpenDocument -tiedostomuotoa. Tuki tälle tiedostomuodolle on liitettävissä mihin tahansa ohjelmaan, mutta Microsoft on harannut tätä kehitystä vastaan kehittämällä omaa avointa formaattiaan (mihin tässäkin blogissa on jo aiemmin viitattu).

Summa summarum:
Itse pidän avoimien tiedostomuotojen yleistymistä ja standardointia ehkäpä vielä tärkeämpänä asiana, kuin koodin avoimuutta. Toki haluan suosia avoimeen lähdekoodiin perustuvia ohjelmia, mutta vielä tärkeämpää olisi, että avoimet tiedostoformaatit yleistyisivät mahdollisimman laajalle. Erityisesti julkisilla palveluilla on tässä merkittävä rooli. Kun tieto on saatavilla avoimessa muodossa, niin käyttäjä voi sitten itse valita, avaako hän nämä erilaiset tiedostot avoimella vai suljetulla ohjelmalla. Mitä todennäköisimmin avointen ohjelmien leviäminen edistyisi huomattavasti, jos käyttäjät eivät olisi sidottuja suljettuihin tiedostomuotoihin ja ohjelmiin, jotka ovat edellytyksenä niiden käyttämiselle. Kuitenkin tällaiselle kehitykselle olisi välttämätöntä, että myös kaupalliset ohjelmat alkaisivat tukea nykyistä paremmin myös avoimia tiedostomuotoja.

Mikko Huovila

4 Responses to “Onko tiedostomuodolla väliä?”

  1. Ari Häyrinen Says:

    Ylen ratkaisu on todella nolo ja epäoikeudenmukainen. Julkisen palvelun talona sen pitäisi toimia toisella tavalla.

    Yleisemmin avoimista formaateista:
    Avoimet formaatit ovat erityisen merkittäviä silloin kun ajatelleen hiemankin huomista pitemmälle. Millä tiedostoja luetaan 10, 20, 50 vuoden päästä? Tämä on ydinkysymys kaikelle digitaalisen aineiston pitkäaikaiseen talletukseen tähtäävälle toiminnalle.

    Pitkäaikaissäilytys ei ole kaupallisten ohjelmistoyritysten intresseissä, vaan päinvaistoin. Niiden etuna on luoda “ohjelmistolukko”, joka sitoo käyttäjät heidän ohjelmistoonsa tiukasti.

    Kiitokset hyvästä artikkelista!

  2. Jussi Nykänen Says:

    Yle ei ole virheineen yksin, valitettavasti:
    http://linux.slashdot.org/article.pl?sid=06/12/31/1950225&from=rss

  3. Mikko Huovila Says:

    Tuosta EU:n komission politiikasta voisi varmaan mailata
    suomalaisille mepeille . Alex Stubb on hehkuttanut omassa blogissaan parlamentin TV:tä ja Satu Hassi on ollut varsin myötämielinen open sourcelle. Sitä varten ne siellä istuvat, että puuttuvat tällaisiin 😉

  4. Ubuntu-blogi » Blog Archive » OOXML - Sano ei Microsoftin tiedostomuodon ISO-standardisoimiselle Says:

    […] merkitystä on käsitelty tässä blogissa useampaan otteeseen (mm. allekirjoittanut ja Sorkkarauta). Microsoftin OOXML-tiedostomuodon standardointi on nyt kovaa vauhtia etenemässä […]

Leave a Reply