Suoraan sisältöön

Archive for November, 2006

Miksi juuri Ubuntu?

Thursday, November 16th, 2006

Mikä on tärkein tekijä, joka on saanut sinut innostumaan Ubuntusta yli muiden Linux-jakeluiden tai muiden käyttöjärjestelmien?

Onko se vahva yhteisö? Entäs te, jotka tulitte mukaan aikaisessa vaiheessa perustamaan yhteisöä – pioneerihenki? Vai onko se usko Mark Shuttleworthin tekemisiin? Onko juuri Ubuntu mielestäsi teknisesti tai ulkoasultaan ylivertainen? Voisiko se olla Ubuntu Suomen loistava keskustelupalsta tai mainio suomenkielinen Ubuntu tutuksi -wikikirja? Ehkäpä Ubuntun brändäys on onnistunut niin hyvin, että se vakuutti ja veti mukaansa? Pakottiko asennukseen kenties Ubuntusta suu vaahdossa pauhaava kaverisi? Miksi juuri Ubuntu? Kertokaa siskot ja veljet!

Ja kertokaa tekin – jos luette – jotka ette ole Ubuntusta vakuuttuneet ja innostuneet, että mikä siinä ei iske.

Jussi Nykänen

Edgy, nimensä veroinen?

Tuesday, November 14th, 2006

Nyt kun tässä on jonkin aikaa elelty valmiin Edgyn kanssa, on julkaisun luonnekin alkanut hiljalleen paljastua. Itse päivitin Edgyyn hieman kehityssyklin puolivälin jälkeen ja tietynlainen epävakaus tietysti kuului asiaan ja sen hyväksyikin helposti. Julkaisun jälkeen tilanne on hieman toinen ja jäljelle jääneet bugit alkavat häiritsemään.

Edgystä ei koskaan ollut tarkoituskaan tulla mitään erityisen viimeisteltyä versiota, sillä kehityssyklin pituus oli miltei kaksi kuukautta tavallista lyhyempi. Lisäksi tarkoituksena oli kokeilla uusia ja mahdollisesti riskialttiitakin juttuja, koska aikaisemmin julkaistua Dapperia tuettaisiin työpöydällä vuosia ja serverillä vieläkin kauemmin. Dapperin oli siis tarkoitus jäädäkin ‘vakaaksi’ Ubuntuksi vielä Edgyn aikanakin.

Ongelmia onkin ollut… päivitys ei ole sujuva, usplash ei toimi kunnolla, beagled-helper vie kaiken prosessoriajan, OpenOffice kaatuu jos siitä yrittää kopioida muotoiltua tekstiä muualle, jne. Lisäksi osa softasta (mm. Gaim) on beta-tasolla eikä tältä kannalta tärkeitä päivityksiä ole näkynyt.

Kaikesta huolimatta taidan itse olla siinä määrin uuden softan ystävä, että käytän loppujen lopuksi kuitenkin mieluummin Edgyä. Uusi Gnome on mielestäni erinomainen ja varsinkin Totemin sekä Totem-pluginin saamat parannukset ovat merkittäviä. Tavallaan initin vaihtaminen Upstartiinkin on verraten kunnianhimoinen tavoite. Tai vaihtohan jo tapahtuikin, mutta nähtäväksi jää miten Upstart kehittyy ja lunastaako se lopulta antamansa lupaukset. Eniten itseäni häiritsevät ongelmat (Beagle ja Gaim) ovat ratkenneet kohdaltani mukavasti kääntämällä uudemmat versiot itse.

Eiköhän tämä vielä tästä… Feistyä odotellessa.

Janne Johansson

Swiftfoxille oma pakettivarasto

Sunday, November 12th, 2006

Olen kovasti tykästynyt Swiftfoxiin. Swiftfoxin tekijöiden ideana on tarjota eri prosessoreille käännetty versio Mozilla Firefoxista. Tämä optimointi nopeuttaa ohjelman toimintaa merkittävästi. Swiftfox toimiikin huomattavasti jouhevammin, kun ajoittain hieman tahmea Firefox.

Swiftfoxin tekijät ovat avanneet oman ohjelmavaraston Ubuntu- ja Debian-käyttäjille. Ubuntulle on aiemminkin ollut saatavilla oma Swiftfox deb-paketti, mutta pakettivaraston myötä päivittäminen sujuu jatkossa jouhevasti.

Swiftfoxin pakettivaraston saa käyttöön lisäämällä ohjelmalähteeksi seuraavan rivin:

deb http://getswiftfox.com/builds/debian unstable non-free

Swiftfox asennetaan normaalisti pakettienhallinan avulla (apt-get tai Synaptic/Adept). Ohjelmaa asennettaessa täytyy tietää oman prosessorin tyyppi ja valita oikea ohjelmapaketti sen mukaan. Apua omalle prosessorille sopivan paketin löytämiseen saa tuolta: http://www.getswiftfox.com/releases.htm

Mikko Huovila

Lisää binäärimoduuleita Feistyyn

Sunday, November 12th, 2006

“Ubuntu-projekti on täysin sitoutunut noudattamaan vapaan ohjelmistokehityksen prinsiippejä.” ([1]). En tiedä mitä nuo “prinsiipit” ovat, mutta ainakaan tämän artikkelin loppu ei minusta kuvaa kovinkaan hyvin sitoutumista vapaisiin ohjelmistoihin:

Also, it looks like Ubuntu will be going a bit further in shipping binary drivers in the Feisty release. At present, Ubuntu includes some binary blobs to support wireless cards and some other devices — but the non-free Nvidia drivers, for example, are not enabled by default.

Shuttleworth says that Feisty will include the binary drivers by default to provide users with the best performance

Aluksi tämä saattaa kuulostaa ihan hyvältä; monille käyttäjille binääriajurit ovat välttämätön paha, ja Ubuntun tukiessa niitä suoraan ylimääräisen säätämisen tarve poistuisi. Valitettavasti totuus ei ole niin ruusuinen.

Tällainen binääriajureiden tuen lisääminen kertoo laitevalmistajille, että “ei teidän välttämättä tarvitse julkaista ajureita avoimina, pärjäämme kyllä suljettujen binäärienkin kanssa”.

Binääriajurien tukemisen sijasta laitevalmistajia tulisi painostaa julkaisemaan ajurinsa avoimina, jolloin ne voitaisiin lisätä suoraan vakiokerneliin ja kaikki sujuisi hyvin. Binääriajurien kanssa taas on kaikenlaisia ongelmia, tuoreimpana esimerkkinä Nvidian näytönohjainajureissa havaittu tietoturva-aukko. Lisäksi binäärimoduuleja käyttävän kernelin debuggaaminen on (käsittääkseni, kokemusta ei ole) käytännössä mahdotonta, joten ongelmien ilmetessä käyttäjä on laitevalmistajan armoilla.

Tämä Ubuntun valinta on kyllä askel väärään suuntaan…

Tarkemmin en lähde tässä binääriajureiden vaaroista kirjoittelemaan, vaan suosittelen kaikille luettavaksi artikkelia Linux binäärimaailmassa… tuomiopäivän skenaario.

Heikki Mäntysaari

Ubuntun vuosi

Saturday, November 11th, 2006

Tässä tulin huomanneeksi, että aika tarkkaan on vuosi tullut elettyä Ubuntu koneessani. Mitä tässä vuodessa on tapahtunut? Aika paljon. Kiinnostaako se ketään? En tiedä, mutta kerronpa vähän ajatuksiani.

Olin täysin “n00b” Linuxin suhteen, kun Ubuntun levyä koneeseen sovittelin. Mandrake oli kerran ollut koneessa ehkä kuukauden. Kokemusta oli Windows-järjestelmistä ja niistä voinkin sanoa omaavani varsin kattavat taidot.

Linux oli Windowsin jälkeen iso shokki. Ei sen takia että se olisi mitenkään vaikeampi, vaan koska siinä todellakin asiat tehdään täysin eri tavalla. Se tosiasia, etten enää ollutkaan tilanteessa, jossa virheilmoituksen nähtyäni pystyin lähes heti päättelemään, missä vika oli ja korjata sitä, aiheutti jonkinlaisia tunnontuskia, avuttomuutta, joka kulminoitui helposti siihen, että vika mukamas oli Linuxissa, ei suinkaan minussa. Tästä syystä myös ajatus “Linux on hankala ja vaikea” varmasti yritti toistuvasti kimpoilla pääkopassa. Aikanaan kuitenkin päätin, että vähintään perustaitoja opettelen ennen kuin julistan Linuxin kohdaltani hyväksi tai huonoksi järjestelmäksi ja vaikkakin välillä tuntui, että koko kone on lähellä saada lentoradan ikkunasta pihalle, pystyin tuon päätökseni pitämään.

Monipuolisempi ohjelmistojen tarjonta Windowsille oli toinen asia jonka puolesta olin murheissani. Tutut, jopa 5 vuotta käytössä olleet ohjelmat eivät enää olleetkaan käytettävissä, vaan lähes kaikki piti aloittaa alusta. Vaikkakin Linuxille on hyvin tarjolla vastaavia ohjelmistoja joita windowsissa käytin ja niistä hyvin kerrottiin, oli se aina askel kun pitikin taskujakin tutummaksi tulleesta softasta vaihtaa johonkin toiseen.

Ensimmäinen kone myös sisälsi äänikortin, jonka kanssa sai tosissaan tapella. että ääntä pukkasi kajareista. Google antoi kymmeniä sivuja kun hain apua. Kone oli compaq:n “pakettivehje” ja vaikka luin foorumeilta viestejä, joissa opastettiin juuri saman paketin kanssa, kuinka ne äänet kuuluisi niin ei vaan onnistunut. Piti milloin kerneliä kääntää ja milloin tehdä jotain muuta. Jonkin viestin perusteella sain ääniä kuulumaan mutta kun koneen käynnisti uudelleen seuraavana aamuna, niin ääniä ei kuulunutkaan. Vihjeitä ja vinkkejä tuli mutta ainakin itselleni ne olivat liian “Linux leet” sanastoa. Jos kysyin mitä neuvoja antanut henkilö tarkoitti asialla “x” ja miten saan sen kernelin nyt käännettyä niin vastaus oli aina “opettele”.

Kärsivällisesti, ja välillä kärsimättömästi opettelin, kysyin monesti tyhmiäkin kysymyksiä ja varmaan sata kertaa olen apua kysyessäni saanut vastaukseksi viestejä, joiden kirjoittajan on hyväkin asua hieman kauempana eikä ainakaan pimeällä kujalla kävellä vastaan. Lukemattomat kerrat olen joutunut selittämään, että en ole välttämättä tyhmä koska kysyn jotain, joka lienee muille selvä ja helppo ongelma, vaan en yksinkertaisesti ole syystä tai toisesta sisäistänyt mitä tarkkaan ottaen etsin.

Olen henkilö, jolle asiat joko pitää vääntää rautalangasta tai sitten se joku kaunis aamu putkahtaa päähän “no niinpä tietysti”, mutta ikävä kyllä olen malttamaton. Halua asian ratkaistua heti. Mutta tätä samaa nyt on joka yhteisössä. Ainahan pitäisi etsiä vastausta
itse ja sitten vasta kysyä. Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista joka kerta. Tämä olisi hyvä myös niiden henkilöiden muistaa jotka auliisti ovat “auttamassa”, tai ihan oikeasti auttamassa. Mutta kyse ei ole pelkästään linux-yhteisön “ongelmasta”

Ihminen joka on Windows-“orja”, kuten minä olin vuosi sitten, on huomattavasti suuremmissa vaikeuksissa, kuin henkilö, joka ei omaa kummempaa kokemusta tietokoneista. Linux ensimmäisenä käyttiksenä ei ole pätkääkään vaikeampi oppia ja sisäistää kuin Windows. Itse asiassa väitän vaakakupin painuvan jopa Linuxin puolelle tässä kohtaa. Pakettien hallinta, tietoturva jne. ovat monta luokkaa parempia kuin Windows-järjestelmissä. Linux kun on asentunut, voin lähteä nettiin surffaamaan. Win-koneella on vasta puolet tehty. Virus-, palomuuri- ja antispamsoftat nyt on pakko asentaa. Todennäköisesti myös tuorein DirectX ja tusina muuta järjestelmän omaa päivitystä.

Se joka puhuu, ettei Linuxille ole vastaavaa määrää tietoturvaongelmia kuin Windowsille vain sen takia että Windows on niin paljon yleisempi, ei yksinkertaisesti tiedä mistä puhuu. Näin ajattelin itsekin vielä aikanaan. Nämä ajatukset on kyllä nyttemmin poistettu aivolohkoistani. Eikä vain sen takia ettei minulla ole koko vuoden aikana ollut ensimmäistäkään tietoturvaongelmaa, vaan siksi, että Linuxin toimintaa ja arkkitehtuuria oppiessani olen ymmärtänyt syyt tähän.

Onko sitten Linuxini vakaampi kuin Windows? Kyllä. En sano etteikö Windowskone voisi toimia pitkiäkin aikoja ilman uudelleenkäynnistymisiä koska ainakin jotkut tuttavani puhuvat pitkistäkin uptime ajoista, mutta omalla kohdallani uudelleen käynnistämiset olivat M$-maailmassa käytännössä jokapäiväisiä. Ubuntun kanssa uptime on normaalistikin vähintään viikko. Silloinkin sammutan koneen, koska lähden kylään toiseen kaupunkiin tai saan vain omantunnontuskia turhasta sähkönkulutuksesta.

En sano että Windows olisi surkea käyttöjärjestelmä. Se varmasti tekee miljoonille ihmisille sen mitä he haluavat sen tekevän. Mutta nyt vuoden kokemuksella Ubuntusta, voin sanoa että se on parempi kuin Windows. Ainakin minulle.

Kristian Virtanen

Tällä sivulla oleva materiaali on käytettävissä Creative Commons Nimi mainittava 2.5 -lisenssillä.

GPL Java

Wednesday, November 8th, 2006

Slashdotin uutisen mukaan Sun olisi julkaisemassa Javan GPL-lisenssin alaisena.

Javan avaamisesta on ollut puhetta jo aiemminkin, mutta ainakin minut tämä uutinen yllätti. Vaikka kyseessä ei ole (vielä) mikään virallinen tieto (ainakaan en mistään löytänyt virallista tiedotetta), GPL-lisensoitu Java tulisi tarpeeseen. Se esimerkiksi mahdollistaisi Javan asentamisen jakelupaketin mukana, jolloin nykyään vaadittavaa säätämistä ei vaadittaisi lainkaan.

Tämä tosin vaatii sen, että Sun avaa Java-virtuaalikoneensa lisäksi myös Javan luokkakirjaston, mikä käsittääkseni nykyään on se, mikä aiheuttaa ongelmia vapaita Java-toteutuksia käytettäessä.

Mutta kuten sanottu, tämä voi olla myös pelkkä Slashdotin uutisankka. Seuraillaan tilannetta…

Heikki Mäntysaari

säätö++;

Tuesday, November 7th, 2006

Aloitin Linux-taipaleeni tarpomisen vuosituhannen alussa. Kokopäiväiseksi Linux-käyttäjäksi olen ryhtynyt kahdesti; ensin kevättalvella 2004 ja uudestaan alkuvuodesta 2005. Viimeisin on pitänyt, eikä Linux-jakeluversiota ole tarvinnut vaihtaa tällä kertaa yhtä taajaan kuin viimeksi, tosin taidotkin ovat tällä välillä karttuneet.

Muistan mikä edellisellä kokeilukerralla jäi harmittamaan: se etten saanut piirtopöytääni (Wacom Graphire 2) toimimaan paineentunnistuksella Gimpissä. Vettä on virrannut Tammerkoskessa ja tänään luovuuden ja tarmon vallassa päätin saada Ubuntussa tuon ihmelaitteen toimimaan. Ja PRESTO, sehän toimii.

Olen yhä uudestaan ja uudestaan hämmästynyt siitä, kuinka helpoksi kaikki on muuttunut. Ei enää rpm-helvettiä, xorgin hillitöntä konffausta, kamerat ja usb-tikut mounttautuvat kuin noiduttuina ja tulostimen toimimaan saaminen on lasten leikkiä.

Vai onko kyse siitä, että olen vuosien aikana kehittynyt Linuxin ja Ubuntun käyttäjänä tasolle, jossa melkein kaikki tuntuu helpolta tai mukavan haasteelliselta? Käytin Ubuntua yli vuoden Gnomen kanssa ja päätin kokeilla vanhemmalla läppärilläni, toimisiko XFCE yhtään nopeammin. Eroa en juuri huomaa (tosin kirjautumiskuvassa ubuntun sinisessä logossa juokseva hiiri on huomattavasti hauskempi kuin Gnomen kirjautumiskuva :-D), mutta en ole myöskään jäänyt kaipaamaan tulostinten ohjaukseen tai sambajakojen tekoon ja kiinnitykseen usein käytettäviä enemmän tai vähemmän graafisia työkaluja. Olen havainnut käyttäväni melkeinpä enemmän komentorivityökaluja kuin graafisia; irssi ja bitlbee, shell-fm, sftp, ssh, nano, cat, tail, head, diff, ifconfig, cdparanoia, oggenc, imagemagick, elinks…

Miia Ranta